Kerjääjästä siivoojaksi
Työ kuin lottovoitto. Anca Enache auttaa Romaniasta tulleita maannaisiaan ja -miehiään Diakonissalaitoksen päiväkeskus Hirundossa. Romanian romani Viica on saanut työtä siivoojana ja keittiöapulaisena.

Työ kuin lottovoitto. Anca Enache auttaa Romaniasta tulleita maannaisiaan ja -miehiään Diakonissalaitoksen päiväkeskus Hirundossa. Romanian romani Viica on saanut työtä siivoojana ja keittiöapulaisena.

Kerjääjästä siivoojaksi

Yhä useammat Romanian romanit etsivät elantoa Helsingistä. Viica aloitti kolikkokupin kanssa kadulla.

Aamukahdeksasta iltakahdeksaan. Se on normaali työpäivä Viicalle, 43, joka kulkee julkisilla ympäri Helsinkiä siivoamassa toimistoja ja kauppoja.

– Voi olla yksi siivouskeikka aamulla, toinen keskipäivällä ja kolmas illalla. Saan palkan siivoustuntien mukaan, Viica kertoo tulkin välityksellä.

Lisäksi Viica työskentelee keittiöapulaisena liikkuvan väen päiväkeskuksessa Hirundossa, jota Helsingin Diakonissalaitos ylläpitää. Valtaosa ruoanlämmittäjistä, pyykinpesijöistä ja suihkussakävijöistä on romaneja, jotka ovat tulleet hänen tapaansa Romaniasta tai muualta Itä-Euroopasta.

Päiväkeskuksen kävijöihin verrattuna Viica on kuin lottovoittaja. Hän kantaa ylpeästi avainten ja kulkulupien nippua kaulassaan vielä töiden jälkeen illalla.

– Ei haittaa, vaikka pomo ei puhu romaniaa enkä minä suomea. Alussa tuttu vähän tulkkasi ja pomo näytti konkreettisesti, mitä siivoan missäkin paikassa. Olen kiitollinen, kun olen päässyt todistamaan, että olen hyvin ahkera työntekijä.

Viica antaa haastattelun pelkällä kutsumanimellään, koska on oppinut, että etnisestä taustasta olisi viisainta vaieta. Muuten leimataan helposti valehtelijaksi ja varkaaksi.

Asiasta puhuessaan Viica tekee ristinmerkin koruttoman mustan paitansa edessä. Pukeutuminen sinisiin farkkuihin sekä mustaan takkiin ja kenkiin auttavat sulautumaan suomalaisten joukkoon.

Ennätysmäärä romaneja on tullut tänä vuonna Suomeen, koska Euroopan talouskriisi on vaikeuttanut heidän työnsaantimahdollisuuksiaan muualla. Moni on yrittänyt hankkia elantoa ensin Italiassa ja Espanjassa.

Pari–kolme Suomeen tulevaa Romanian romania sadasta työllistyy. Näin arvioi Hirundon hankekoordinaattori Anca Enache.

– Romaneja on keikkatöissä siivouksen ja palvelun alalla sekä rakennustyömailla. Iso Numero -lehden myyminen kadulla on niin suosittua, että painokset loppuvat kesken.

Enache kertoo, että kesällä noin joka kymmenes romani saa Suomesta töitä ainakin lyhyeksi ajaksi. Romanit poimivat marjoja metsistä myyntiin. He keräävät pulloja. Joku pääsee kesätöihin kalajalostamolle.

– Työhaluja olisi enemmän kuin töitä.

Työnsaanti on vaikeaa, koska moni romani on ollut virallisten työmarkkinoiden ulkopuolella koko ikänsä. Helsingissä oli viime vuoden lopussa lähes 32 800 työtöntä työnhakijaa. Työttömyys on kasvussa.

Viican vakityö löytyi siivousfirmassa valmiiksi työskentelevän romanialaisen kaverin kautta. Oli vuoden 2011 loppu. Viica oli viettänyt yhdeksän kuukautta polvillaan Helsingin kadulla kolikkokupin kanssa. Sen muistelu saa hänen silmänsä vettymään.

– Joskus tuhannet ihmiset kävelivät ohitse, eikä kukaan heittänyt rahaa. Välillä joku potki kolikkokuppia. Se oli stressaavaa ja turvatonta. Olen hirveän kiitollinen Jumalalle, ettei minun tarvitse enää kerjätä.

Viica oli koditon ensimmäisen vuotensa Helsingissä. Hän vietti pari yötä tuttavan luona, vaihtoi sitten toisen luokse, yöpyi Hietaniemenkadun asuntolassa sekakäyttäjien joukossa ja jäi lämpiminä kesäöinä puistoon.

Viica lähti aamulla töihin vaihtuvista yöpaikoista myös kolme ensimmäistä kuukauttaan siivoojana. Sitten hän sai vuokrattua vapailta markkinoilta yksiön Kalliosta.

Nainen huokaa.

– Vuokra on kallis, 650 euroa kuussa. Rahat eivät tahdo riittää. En osta tarvekaluja tai vaatteita, jotta voin lähettää rahaa Romaniaan.

Viica avustaa yhteensä noin satasella kuussa kolmea 24–30-vuotiasta lastaan ja kuutta 1–12-vuotiasta lastenlastaan. Hänestä tuli äiti 13-vuotiaana.

– Lapsillani ei ole pysyvää työtä. En silti ajattele, että heidän pitäisi tulla Helsinkiin. Täällä on kallista ja vaikeaa elää.

Viica tapasi lapsensa ja lapsenlapsensa viime jouluna yli kolmen vuoden tauon jälkeen. Hänellä oli silloin elämänsä ensimmäinen palkallinen loma.

– Aikani suvun kanssa oli todella hyvää. Tuntui vaikealta palata Helsinkiin, mutta koti-ikävä on vain elämää. Köyhyys Romaniassa on kuolemaa.

Romania liittyi Euroopan Unioniin vuonna 2007, minkä jälkeen myös Romanian romaneilla on ollut oikeus matkustaa vapaasti korkeintaan kolmeksi kuukaudeksi toiseen EU-maahan, kunhan he hankkivat itse elantonsa. Kotimaan ja rikkaamman EU-maan välillä sukkuloimisesta on tullut monelle romanille tapa tulla toimeen.

– Kolikon heittäminen kerjuukuppiin ei ole tietenkään pysyvä ratkaisu Euroopan suurimman vähemmistön asemaan. Pitää vaikuttaa rakenteisiin. Mutta todellisuutta on myös se yksittäinen ihminen, joka tarvitsee apua nyt, sanoo Anca Enache.

– Kokemukseni mukaan romanit kerjäävät itselleen ja perheelleen.

Romaniassa on romanien syrjinnälle pitkät perinteet. Alkeellisissa oloissa elävät romanilapset jäävät vaille koulutusta, kouluttamattomat eivät tahdo löytää töitä. Köyhyyden kierre jatkuu.

Kysymys unelmista saa Viican nauramaan pää polvissa. Lopulta hän heittää mustat kiharat kasvoiltaan ja vastaa.

– Tottakai minulla on tulevaisuudenhaaveita, mutta ne eivät täyty koskaan. Joskus tulee surullisia päiviä, mutta yleensä olen tyytyväinen, koska asiani ovat paljon paremmin kuin monella muulla.

Viica toivoo, että useammat köyhyyttä pakenevat romanit saisivat hänen tapaansa töitä ja asunnon.

 

Romanien kansallispäivä 8. huhtikuuta pääsi tänä vuonna kalenteriin Suomessa.
Helsingin seurakunnat ja Diakonissalaitos alkavat tukea Romanian romaneja heidän kotimaassaan.

Jaa tämä artikkeli: