Kuva: Thinkstock
Kevätmelankolia ei ole mikään vaarallinen bakteeri
Luonnon upea uusiutuminen kevään koittaessa saattaa lannistaa talven nuupauttaman ihmispolon. Psykoterapeutti antaa silti huutia pakkopiristymiselle.
Auringon näyttäessä nätin naamansa pitkän pimeän talven jälkeen luulisi kaikkien piristyvän. Joillekin käy kuitenkin päinvastoin – ainakin hetkellisesti. Kevätväsymys vetää voimattomaksi, väsyttää. Illan lisääntynyt valo pitää hereillä aiempaa pidempään ja yöunet saattavat huomaamatta jäädä lyhyiksi. Heräävän luonnon uusiutuminen ja kaiken kauniin alku voi näyttää oman voimattomuuden rinnalla ylivoimaiselta.
Samalla tavalla kuin kevään valo paljastaa ikkunoiden likaisuuden, se tuntuu läpivalaisevan pölyisen ja nuhjaantuneen mielen.
Joka lääkärin pyhä kolminaisuus toimii
Onttoon oloon kannattaa kokeilla tuttuja konsteja, joita jokainen lääkäri suosittelee joka tapauksessa. Huokaisemme syvään ja kertaamme: terveellinen ruokavalio, sopivasti liikuntaa raikkaassa ulkoilmassa ja riittävästi lepoa ja unta.
Ruokalautaselle kannattaa kasata yhä enemmän tuoreita hedelmiä ja vihanneksia. Raudanpuutetta korjaa naudanmaksa tai kasvissyöjällä apteekin rautapilleri. Purkista voi olla hyvä ottaa ohjelmistoon myös D-vitamiinia.
Päivittäinen kävelylenkki, vaikka vain vajaan tunnin mittainen, kohentaa oloa yllättävän paljon. Raskasta liikuntaa ei kannata harrastaa enää muutamaa tuntia ennen nukkumaanmenoa, sillä se saattaa vaikeuttaa nukahtamista.
Lisääntyvän valon voi teljetä ikkunan ulkopuolelle pimennysverhoilla ja mennä ajoissa nukkumaan hieman viilennettyyn makuuhuoneeseen. Reilusti ennen levolle käymistä kannattaa sulkea kirkasta valoa tuottavat vekottimet kuten TV ja tietokone. Kännykkää parempi saattaja Nukkumatin maille on kirja.
Melankoliset tunteetkin ovat ihmiselämän osa.
Anna alakulolle mahdollisuus
Yleisin netistä löytyvien, kevätväsymystä käsittelevien artikkeleiden ohje tuntuu olevan, että parin kolmen viikon kevätväsymyksen jälkeen olisi syytä tarkistuttaa tilanne lääkärissä.
Psykoterapiakeskus Vastaamon Espoon toimipisteen johtava psykoterapeutti Timo Sampolahti on sitä mieltä, että alakulolle ja vetämättömälle ololle voi hyvin antaa tilaa ja aikaa.
”Olen itse sen verran hidasrytminen ihminen, että minusta tuollainen muutaman viikon jakso on ihmiselämässä perin pieni aika. Melankoliset tunteetkin ovat ihmiselämän osa. Ei niitä tarvitse ajatella vikana, josta pitää päästä pian eroon”, psykoterapeutti tokaisee.
Sampolahti muistuttaa, että olisi ylipäätään terveellistä säilyttää totuudenmukainen elämänkuva.
”Joku juuri sanoi, että pornoelokuvia katselemalla saa melko epärealistisen kuvan arkiseksistä. Samalla tavalla meillä voi olla vääristynyt käsitys siitä, että oman olon on aina oltava reipas.”
Sampolahti näkee hitaassa vireessä jopa ihmisen hyvinvointiin vaikuttavia etuja.
”Alakulo voi olla hyvä pysäyttäjä. Se antaa mahdollisuuden kuulostella itseään ja pohtia, onko elämä sellaisella mallilla kuin tahtoo sen olevan. Melankolia ei ole mikään vaarallinen bakteeri.”
Kaikilla on kaikenlaista
Omalla vastaanotollaan Sampolahti tapaa useimmiten ihmisiä, joilla mieli ui syvemmällä kuin ohimenevässä kevätväsymyksessä. Näiden tilojen rajaa on vaikea yksiselitteisesti määritellä, sillä yksilölliset erot ovat suuria.
Sampolahti sanoo, että jos apatiasta, alakulosta, voimattomuuden tunteesta ja aloitekyvyn puutteesta tulee pitkäaikainen, elämää rajoittava ilmiö, on hyvä hakeutua asiantuntijan juttusille. Kohtuutonta kärsimystä ei kannata kantaa.
Masennuksen merkkinä voi olla myös väsymys, joka ei lähde lepäämällä. Jos normaalista unimäärästä huolimatta jatkuvasti väsyttää, kannattaa alkaa selvittää mistä on kysymys. Kyseessä voi myös olla jokin somaattinen sairaus, Sampolahti muistuttaa.
”Sitä paitsi kukaan meistä ei ole kliinisellä tavalla täysin terve, kaikilla on kaikenlaista!”
Sampolahti rohkaisee depressioon sairastuneita. Masennusta voidaan hoitaa lääkkeillä tai psykoterapialla, usein tehokkaimmin näiden yhdistelmällä.
”Masennus on vakava sairaus, mutta sillä on hyvä ennuste. Suurin osa masentuneista selviytyy.”
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kevät vaikuttaa koko luomakuntaan – myös ihmiset ovat kiinnostuneempia toisistaan
Hyvä elämäMeteorologi, psykiatri, lintubongari ja eläinlääkäri kertovat, mistä tietää kevään alkaneen.