Kevään valo lisää serotoniinin tuotantoa, mikä saa ihmiset kiinnostumaan toisistaan. Ihmiset ovat muutenkin aktiivisempia keväällä. Kuva: Martti Kainulainen/Lehtikuva.
Kevät vaikuttaa koko luomakuntaan – myös ihmiset ovat kiinnostuneempia toisistaan
Meteorologi, psykiatri, lintubongari ja eläinlääkäri kertovat, mistä tietää kevään alkaneen.
Meteorologi odottaa termistä kevättä
Joillekin se alkaa kevätpäiväntasauksesta (tänä vuonna 20. maaliskuuta), toisille siitä päivästä, kun ulkoillessa tarvitsee aurinkolasit. Meteorologille kysymys siitä, milloin on kevät, on helppo. Meteorologit puhuvat termisestä keväästä, joka on alkanut silloin, kun lämpötila on pysyvästi nollan yläpuolella, vuorokaudenajasta riippumatta.
– Mitä "pysyvästi" tarkoittaa tässä yhteydessä, se onkin sitten vaikeampi määritellä. On totta, että kevät keikkuen tulevi, sanoo meteorologi Pauli Jokinen Ilmatieteenlaitokselta.
Jokisen mukaan Suomen etelärannikolla terminen kevät koittaa yleensä maaliskuun viimeisellä viikolla. Muutaman viikon ajan vallalla ollut kylmä sää on tänä vuonna hieman hidastanut kevään eteenemistä, mutta tilanne voi vielä muuttua.
Pauli Jokisen mukaan kevään merkkejä ovat lämpötilan nousun lisäksi auringonvalon määrän lisääntyminen ja se, että sataa harvoin. Kevät on yleensä hyvin kuivaa aikaa. Entä onko kevät sitten aikaistunut ja ilmaston lämpenemisestä viitteitä?
– Onhan se. 2000-luvulla on ollut useita vuosia, jolloin kevät on alkanut hyvin varhain.
Siihenkin meteorologilla on vastaus, milloin kevät kääntyy kesäksi. Kun lämpötila on pysyvästi yli 10 astetta, voi sanoa kesän alkaneen.
Serotoniini on se, joka selittää sen, miksi olemme keväällä taas kiinnostuneempia toisista ihmisistä ja meistä tulee sosiaalisempia.
– Timo Partonen
Ihmisestä tulee sosiaalisempi ja paremmin nukkuva
Vaikka eläisi ympäristössä, jossa ei ole kalentereita, kevään tulon kyllä huomaa ja tuntee nahoissaan. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessorin, psykiatri Timo Partosen mukaan kevät antaa suurimmalle osalle ihmisistä lisää virtaa. Unentarve vähenee, unesta tulee virkistävämpää. Ihmiset myös liikkuvat enemmän ja ruokahalu pienenee.
– Paino laskee helposti keväällä tai palaa normaaliin, jos talvi on tuonut lisäkiloja, Partonen kertoo.
Noin 85 prosenttia aikuisista kokee, että vuodenajat vaikuttavat heidän elämäntapoihinsa ja mielialaansa. Kevään teho perustuu valoon, joka kulkee silmän kautta sisään ja vaikuttaa elimistöön. Sisäinen kellomme aktivoituu, hermosolut aktivoituvat, serotoniinin tuotanto kasvaa.
– Serotoniini on se, joka selittää sen, miksi olemme keväällä taas kiinnostuneempia toisista ihmisistä ja meistä tulee sosiaalisempia.
Toisaalta joillekin kevät on myös vaikea aikaa. On totta, että esimerkiksi itsemurhaluvut ovat keväällä muita vuodenaikoja korkeammat.
– Se on sellainen vanha havainto, joka on tehty jokaisessa maassa. Suurimmalle osalle kevään vaikutus on myönteinen, mutta varsinkin jos on muutenkin masentunut, kevät voi lisätä levottomuutta ja unettomuutta. Se taas tuo tuntee siitä, että voimavarat vähenevät ja se synkistää.
Leikkaamaton kissa on pää pyörällä
Kevät vaikuttaa myös eläinkuntaan. Monella on sellainen mielikuva, että kevään tulon huomaa ainakin kotikissan käytöksestä: ne mouruavat, tappelevat, kiehnaavat ja ovat lemmenkipeitä. Kissoihin erikoistunut eläinlääkäri Inka Laaksonen Kissaklinikka CatVetiltä kuitenkin tyrmää oletuksen osittain.
– Tuo on vanhaa legendaa, joka koskee lähinnä leikkaamattomia kissoja ja kissoja, jotka liikkuvat ulkona. Leikkaamattomilla kissoilla kevät ja valon määrän lisääntyminen käynnistää kiimakierron tai tekee kissasta hyvin reviiritietoisen, mutta Suomessa suurin osa kissoista on leikattuja. Kaupunkikissat ovat myös sisätiloissa, joissa valon määrä on tasaisempi.
Laaksosen mukaan leikkaamattomien kissojen villiintymisessä on kyse siitä, että valon lisääntyessä sukupuolihormonit aktivoituvat. Näin tapahtuu myös muilla eläimillä, mutta ei kaikilla, esimerkiksi koirat eivät kevään tuloon erityisemmin yleensä reagoi.
Eläinmaailmassa kevät on otollista aikaa paritteluun.
– Siinä on taustalla sellainen järkevä ajatus, että kun poikanen sitten syntyy, sillä olisi paremmin ravintoa saatavilla ja paremmat eloonjäämismahdollisuudet, Inka Laaksonen arvioi.
"Kuu kiurusta kesään" ei pidä paikkaansa. Kiuru saapuu Suomeen ensimmäisten muuttolintujen joukossa. Kuva: Rodeo.
Mustarastas laulaa ja lintubongari lähtee pöllöretkelle
Monelle varma kevään merkki ovat Suomeen saapuvat muuttolinnut. BirdLife Suomen toiminnanjohtajan Aki Arkiomaan mukaan lintuharrastajilla kevät alkaa heti vuoden alussa.
– Lintuharrastajillahan on aina tutkat päällä! Mustarastaat laulavat jo tammikuussa ja tammikuun lopulla saattavat ensimmäiset kiurut palata Suomeen, jos on suojainen sää.
Kiurujen lisäksi ensimmäisten joukossa saapuvat esimerkiksi uuttukyyhkyt, telkät, isokoskelot ja töyhtöhyypät. Kevään tulon huomaa myös kumppania etsivien pöllöjen huhuilusta ja pöllöretkiä tekevistä lintuharrastajista.
Mutta miten ihmeessä kaukomailla olevat linnut sitten tietävät, milloin kannattaa tulla takaisin?
– Eivät ne tiedäkään. Osa muuttolinnuista ei ole kovin kaukana, ne saattavat pysyä Itämeren alueella ja palaavat, kun valon määrä lisääntyy.
– Ensimmäiset katsovat, millaiset olosuhteet täällä on ja ne saattavat lennellä vielä takaisinkin. Linnut ottavan riskin, mutta ensimmäisenä tulleet saavat myös parhaat reviirit, Arkiomaa selittää.
Kylmä keli ei välttämättä ole muuttolinnuille kohtalokas, ravinnon saanti on ratkaisevampaa. Muuttolinnut saattavat kaivaa hyönteisiä ravinnoksi vaikka kaarnan alta. Vesilinnut löytävät ruokaa mistä tahansa sulasta vedestä, Pohjois-Suomessakin on jokialueita, joissa vesi ei jäädy.
Arkiomaan mukaan monien lintujen Suomeen saapuminen on aikaistunut hieman. Vanhaan "Kuu kiurusta kesään" -loruun ei enää Arkiomaan mukaan ole luottamista, ei ehkä ole koskaan ollutkaan.
– Järjestys sinänsä on on ihan hyvä, mutta nuo ajankohdat eivät pidä paikkaansa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Sammakko etsii kutulampea, sorsien pariside löyhtyy ja muuttolintu kiiruhtaa – huomaa nämä asiat kevätkävelyllä
Hyvä elämäBiologi Petri Nummi kertoo, mitä kaupunkiluonnosta löytyy vähälumisen talven jälkeen. Lue tästä vinkit keväisille kävelyille.
