null Kielipuoli sukupuoli?

Elise Tarkoma on opettanut ammattikoululaisille äidinkieltä 33 vuotta. Kuva: Paula Lehto

Elise Tarkoma on opettanut ammattikoululaisille äidinkieltä 33 vuotta. Kuva: Paula Lehto

Kielipuoli sukupuoli?

Suomalaispoikien lukutaito heikkenee. Äidinkielen opettaja Elise Tarkoman mielestä hyvä lukutaito on kansalaistaito, joka kuuluu kaikille.

Lähtökauluksella varustettu kantikas kanava. Kaasuhitsaus. Muun muassa tällaisia ovat aiheet, kun ensimmäistä vuotta ilmanvaihtoasentajiksi opiskelevat ovat äidinkielen tunnilla. Esseetä, runoa tai novellia näistä aiheista ei sentään tarvitse kirjoittaa, vaan laatia mind map eli miellekartta, johon kirjoitetaan töihin liittyviä vaiheita ja ammattisanastoa.

Monille ilmanvaihtoasentajiksi opiskeleville äidinkieli oli peruskoulussa pakkopullaa, mutta nyt opiskelu maistuu. Luokassa on hiljaista, kaikki ovat keskittyneet töihinsä. Ammattiopisto Varian äidinkielen opettaja Elise Tarkoma ei muista joutuneensa perustelemaan opiskelijoilleen, miksi tulevan ilmanvaihtoasentajan tai sähkömiehen pitää opiskella äidinkieltä.

– Oppiaineiden sisällöt liittyvät niin tiivisti omaan alaan, ettei ihmettelyyn ole aihetta. Sanoisin, että meillä on hyvin tyytyväisiä oppilaita.

Elise Tarkoma on työskennellyt ammattikoulussa 33 vuotta ja opettanut äidinkieltä tekniikan alan opiskelijoille, lähinnä pojille. Hänen mielestään ammattikoulu on kiehtova työympäristö.

– Opetan heitä, mutta myös minä olen oppinut opiskelijoilta paljon. Tiedän nyt esimerkiksi mitä tarkoittaa mittatoleranssi. Ammattikoulu on rikas työympäristö, oikea aarrearkku, innovatiiviselle ihmiselle.

Motivaatio-ongelmaa äidinkielen opiskeluun hänen oppilaillaan ei yleensä ole, mutta Tarkoma on huomannut, kuinka poikien lukutaito on heikentynyt.

– Opetushallituksen yhdeksäsluokkalaisille tekemässä kartoituksessa ilmeni, että poikien tekstitaidot ovat keskimääräistä heikommat. Näistä pojista suurin osa tulee ammattikouluun ja monet tekniikan aloille, Tarkoma kertoo.

Samaan aikaan äidinkielen opetusta ollaan karsimassa. Ensi syksynä tulevat voimaan ammatillisen opetuksen uudet opetussuunnitelmat ja äidinkielen opintojen tuntimäärä vähenee huomattavasti.

– Se on surullista, sillä niin heikot kuin hyvätkin kielenkäyttäjät tarvitsevat viestintä- ja vuorovaikutustaitoja. Työelämässä täytyy osata lukea monenlaisia tekstejä ohjeista reklamaatioihin ja lakipykäliin, Tarkoma sanoo.

Myös muu tutkimustieto kertoo lukutaidon heikkenemisestä. Vuoden 2012 PISA-tulosten mukaan jopa 18 prosenttia suomalaispojista oli heikkoja lukijoita, tytöistä 5 prosenttia. Peruskoulun käyneistä pojista joka kahdeksannen lukutaito ei anna riittäviä työelämävalmiuksia tai riitä menestykseen jatko-opinnoissa.

Tytöt ovat lukutaidossa poikia edellä noin puolitoista kouluvuotta, ja tämä ero tyttöjen ja poikien välillä on Suomessa suurempi kuin missään muussa OECD-maassa.

Tarkoman mielestä eroa sukupuolten välillä on vaikea selittää. Yksi selitys saattaa olla se, että tytöt kypsyvät poikia nopeammin.

– Siitä seuraa se, että lukioihin hakeutuu enemmän tyttöjä ja yliopistotkin naisistuvat, Tarkoma pohtii.

Vastikään Tarkoma valittiin vuoden äidinkielenopettajaksi. Perusteena oli muun muassa idearikkaus äidinkielen opetuksen kehittämisessä. Hänen johtoajatuksenaan on luoda opetuksesta sellaista, että kaikki pärjäävät siinä ja se on sidoksissa muihin opintoihin. Sen sijaan, että opiskelijat analysoisivat runoja tai tankkaisivat kielioppisääntöjä, he laativat esimerkiksi raportteja työssäoppimisjaksoista.

Kaunokirjallisuutta luetaan jonkin verran, mutta lähinnä sellaisia tekstejä, jotka voivat aihepiireiltään kiinnostaa opiskelijoita. Monet niistä liittyvät työhön.

– Olen luetuttanut heillä esimerkiksi Arto Salmisen Varaston, Tomi Kontion Joulu Kontulassa -tekstin ja Hannu Luntialan Mustan, joka kertoo maahanmuuttajan elämästä Suomessa.

Opiskelijat lukevat myös yhden tietokirjan tai elämäkerran.

– Luotan siihen, että kyllä hyvä teksti vie mukanaan. Koulu antaa opiskelijoille paikan keskittyä lukemiseen.

Jotkut kyseenalaistavat niin sanottujen akateemisten aineiden opetuksen tarpeen ammattikoulussa. Elise Tarkoma ihmettelee sitä.

– Jos vaikka korjaa auton, kyllä asiakkaalle pitää osata kertoa, mitä autolle on tehty.

Koulutus on hänen mielestään myös tasa-arvokysymys. Tarkoman mielestä kielet ovat kansalaistaitoa, jota jokainen tarvitsee. Olisi hullua jättää puolet ikäluokasta niistä paitsi.

– Näistä nuorista tulee äitejä, isiä ja kansalaisia, joiden pitää osata hoitaa omat asiansa.

Tarkoma toivoo, että opiskelijat oppisivat äidinkielen tunneilla ennen kaikkea sen, miten kieltä pitää osata käyttää eri tilanteissa.

– Olipa kyseessä sitten kirjallinen tai suullinen viestintä, tärkeintä on miettiä, mikä on asiani ja miten saan sen perille tälle kohderyhmälle. Sellaista taitoa tarvitaan vaikka silloin, kun neuvotaan toista jonkun koneen käytössä.

Myös sanavaraston kasvattaminen on tärkeää. Siitä ilmanvaihtoasentajien äidinkielen tunnilla saadaan ihan konkreettinen esimerkki, kun Tarkoma kehuu erään oppilaan työtä esteettiseksi. Aluksi kehut eivät mene perille, koska opiskelija ei tiedä, mitä sana tarkoittaa. Tarkoma selittää sen ja opiskelija on tyytyväinen. Hän lupaa panna sanan muistiin.

– Kuten Ludwig Wittgenstein sanoi, kieleni rajat ovat maailmani rajat. Toivon, että näiden nuorten maailma olisi mahdollisimman avara, Tarkoma toteaa.

"Jos vaikka korjaa auton, kyllä asiakkaalle pitää osata kertoa, mitä autolle on tehty."

Elise Tarkoma

"WhatsAppissa ei tarvitse oikeinkirjoitusta"

Quy Phong Banh, 16:

Äidinkieli on ihan kiva oppiaine. Näitä taitoja tarvitaan työelämässä ja äidinkielen opiskelu laajentaa sanavarastoa. Minulla on lukihäiriö. Lukeminen on aika hidasta, ja esimerkiksi matematiikassa se tuottaa vaikeuksia, kun tehtävänannon lukeminen kestää. En lue oikein mitään, paitsi kännykästä jotakin. Luulen, että pojat tykkäävät enemmän tehdä asioita ja tytöt lukea.

Eetu Hovi, 16:

Äidinkielestä on hyötyä, koska pitäähän jokaisen osata kirjoittaa esimerkiksi CV. Vapaalla en lue mitään muuta kuin puhelimesta Ilta-Sanomia. Lisäksi käytän WhatsAppia. Joskus nuorempana luin Aku Ankkoja. Tytöt menestyvät äidinkielessä paremmin, koska me pojat ollaan villimpiä ja keskitytään muihin asioihin.

Cristopher Lee, 16:

Äidinkieli on ihan tarpeellista, sillä on hyvä, jos osaa kirjoittaa oikein. Minulla ei ole koskaan ollut lukupäätä. En lue oikeastaan mitään, paitsi kännykän kautta esimerkiksi Wikipediasta jotakin tietotekstejä ja WhatsApp-viestejä. WhatsAppissa ei tarvitse miettiä kielioppia. Tytöt pärjäävät äidinkielessä poikia paremmin, koska he aikuistuvat nopeammin ja opiskelevat muutenkin enemmän.

"Näistä nuorista tulee äitejä, isiä ja kansalaisia, joiden pitää osata hoitaa omat asiansa."

Elise Tarkoma

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: