Moni poika näkee tulevaisuuden synkkänä
Poikien puhelimeen soittavia huolettavat esimerkiksi seksi, seurustelu, väkivalta ja moraaliset kysymykset.

Poikien puhelimeen soittavia huolettavat esimerkiksi seksi, seurustelu, väkivalta ja moraaliset kysymykset.

Moni poika näkee tulevaisuuden synkkänä

Poikien Puhelimessa pohditaan päivittäin niin seksiä kuin väkivaltaakin. Viime vuonna soittoja tuli 10 000.

– Monet pojat ovat tunnetason ongelmien ja ihmissuhdeasioiden kanssa aivan kuutamolla, sanoo palvelukehittäjä Joonas Kekkonen Väestöliiton Poikien Puhelimesta.

Kekkosen mukaan Poikien Puhelimen periaatteena on, että suoriin kysymyksiin annetaan suoria vastauksia.

– Rajoja joudutaan lyömään ihan koko ajan. Mutta annamme myös toivoa ja sanomme hyvänkin sanan. Niinkin on käynyt, että 14-vuotias alkaa itkeä, kun joku ensimmäisen kerran kehuu häntä.

Seksuaalisesta hyväksikäytöstä puhutaan usein

Vanha myytti siitä, että pojat eivät halua puhua, on osoittautunut vääräksi. Poikien Puhelimen kymmenen toimintavuoden aikana on vastattu noin 130 000 puheluun. Viime vuonna vastattiin yli 10 000 puheluun. Soittajien keski-ikä oli 13 vuotta ja suurin ryhmä oli 12-vuotiaat, joita oli noin 18 prosenttia soittajista.

Poikia askarruttavat esimerkiksi seksuaalisuuteen ja seurusteluun liittyvät kysymykset, moraali ja väkivalta.

– Seksistä puhutaan joka päivä kymmeniä kertoja. Seksuaalisesta hyväksikäytöstä puhutaan myös paljon. Pojat miettivät, mitä saa tehdä ja mitä ei ja minkä verran täytyy kysyä lupaa mihinkin, Kekkonen kertoo.

Poikien kanssa keskusteltiin myös tulevaisuuden näkymistä, jotka monen soittajan mielestä tuntuivat olevan synkät. Heitä huolestuttivat niin ympäristön tilanne kuin maailmanpolitiikkakin. Kekkosen mukaan aikuisten pelkopuhe ja myös vihapuhe tarttuu helposti nuoriin. Ebola-epidemian aikana puhuttiin siihen liittyvistä peloista. Niin ikään pojat miettivät, hyökkääkö Isis Suomeen.

Rajoja joudutaan lyömään ihan koko ajan. Mutta annamme myös toivoa ja sanomme hyvänkin sanan.

Kekkosen mukaan iso joukko pojista hankkii tietonsa lähinnä Youtube-videoista ja sosiaaliseen mediaan linkatuista iltapäivälehtien otsikoista. He eivät lue – eivät edes sarjakuvia.

– Heillä ei siis ole kauhean vahvaa maailmankatsomusta, joten he ovat alttiita rasismille ja vihapuheelle. Se, että Suomi on tilastojen mukaan muuttunut yhä turvallisemmaksi, ei välttämättä näy näille nuorille, joiden lähiympäristössä saattaa olla väkivaltaa ja koulukiusaamista.

Ei paikkaa yhteiskunnassa eikä arvoa

Poikien tilanne vaihtelee paljon asuinpaikan mukaan. Suurten kaupunkien ulkopuolella asuvat pojat ovat jäämässä palveluiden, työelämän ja parisuhteiden ulkopuolelle.

– Tytöt lähtevät pois maaseudulta ja jätkät ajavat moottorikelkalla ja ihmettelevät, kuvailee Kekkonen.

Maaseudun nuoret miehet on huomattu myös Me-säätiössä, joka pyrkii ehkäisemään lasten ja nuorten syrjäytymistä ja eriarvoistumista.

– Suomessa on 79 000 miestä, jotka eivät tee tai edes hae töitä. Vaikka väestö on kasvanut, työssä olevien miesten määrä on laskenut 1980-luvun lopusta 70 000:llä, kertoo analyytikko Jussi Pyykönen Me-säätiöstä.

Hän muistuttaa, että kyse ei ole pelkistä numeroista, vaan niiden takana on inhimillinen kriisi.

– Monen nuoren miehen kokemus on, ettei heillä ole arvoa tai paikkaa yhteiskunnassa.

Pyykönen korostaa koulutuksen merkitystä. Jos peruskoulun jälkeistä tutkintoa ei ole, työllistymismahdollisuudet ovat heikommat. Tärkeää olisi myös huolehtia, ettei kukaan putoa pois kesken opintojen.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: