Isä Andreas aloitti viime syksynä vantaalaisten ortodoksien pappina.
Kiertolaisesta vantaalaiseksi
Eri puolilla Suomea asunut isä Andreas kokee nyt asettuneensa aloilleen.
Isä Andreas Larikka aloitti lokakuussa työt Vantaalla. Hän työskentelee Helsingin ortodoksisen seurakunnan Vantaan alueen pappina.
42-vuotias isä Andreas on viihtynyt uudessa pestissään erinomaisesti.
— Ennen tätä toimin hiippakunnassamme teologisten asioiden sihteerinä. Se oli paljon hallinnollisempaa työtä. Kyllä papin työn mielekkyys ja palkitsevuus tulevat ihmisten kanssa olemisesta, hän sanoo.
Työn perässä
Alun perin Mikkelistä kotoisin oleva isä Andreas on ollut liikkuvainen mies. Hän oli 24-vuotias, kun hänen pappisuransa alkoi. Ensimmäinen työpaikka oli Mikkelin ortodoksisessa seurakunnassa, jossa hän toimi kirkkoherrana.
Sen jälkeen hän on työskennellyt Helsingin lisäksi Pielavedellä, Nurmeksessa, Oulussa ja Vaasassa sekä opiskellut Joensuussa, Helsingissä ja Kreikassa. Vantaakin on hänelle ennestään tuttu, sillä hän on toiminut täällä ortodoksisen uskonnon opettajana.
— Nuorena en ajatellut, että minusta tulee tällainen kiertolainen, mutta perheettömänä pappina se on ollut helppoa. Olen lähtenyt, kun kirkko on kutsunut, isä Andreas toteaa.
Monelle paikkakunnalle vieneestä taustasta on Vantaalla hyötyä, sillä moni vantaalainenkin on muuttanut tänne työn perässä tai muista syistä. Vantaalla ortodoksiseen kirkkoon kuuluu noin 2600 henkilöä ja heistä noin kymmenen prosenttia on maahanmuuttajia.
— Ortodoksien määrä on kasvanut suurin piirtein samassa tahdissa kaupungin väkiluvun kanssa. Vantaalla on ehkä vähän huono maine, mutta minä en ole löytänyt sille aihetta. Uskon valoisiin vuosiin, taloudellisesti ja muutenkin.
Nyt isä Andreas kokee asettuneensa aloilleen. Hän ei usko hakevansa nykyisestä työstään enää minnekään, ja suunnitelmissa on muutto Helsingistä Vantaalle.
Rukous kantaa
Isä Andreas on sitä mieltä, että kristillisten kirkkojen ja yhteisöjen kannattaisi tehdä yhteistyötä kaikessa, missä se on mahdollista, sekä peräänkuuluttaa yhteisiä arvoja.
Ortodoksipapin työssä ekumenia eli kristillisten kirkkojen yhteistyö näkyy paljon.
Seurakuntalaisten arjessa se näkyy ehkä vieläkin enemmän, sillä suuri osa ortodokseista on naimissa luterilaisen kanssa. Heidän elämäänsä liittyviä kirkollisia toimituksia vietetään usein luterilaisen seurakunnan tiloissa.
Tammikuussa isä Andreas osallistuu Vantaalla ekumeenisen rukousviikon viettoon yhdessä luterilaisten, katolilaisten, vapaakirkkolaisten, helluntailaisten ja muiden kristittyjen kanssa.
— Toivon, että ekumeenisella rukousviikolla osaisimme nähdä Jumalan rakkauden luomakunnassa ja kiittää kaikista lähimmäisistämme. Rukous menee aina perille, rukoilipa sitten paikallisjunassa tai bussipysäkillä ja vaikka ilman sanojakin, isä Andreas toteaa.
Ekumeenista rukousviikkoa vietetään 18.–24.1.
Ekumeenisen rukousviikon tapahtumia Vantaalla
- Ma 18.1. klo 19 Yhdessä ja erikseen -teemailta Korson kirkolla (Merikotkantie 4).
- Ke 20.1. klo 18 jumalanpalvelus ja kahvit Tikkurilan kirkossa (Asematie 12).
- To 21.1. klo 19 ekumeeninen rukousilta helluntaiseurakunnan Minttukirkossa (Minttutie 20).
- Su 24.1. klo 10 ekumeeninen jumalanpalvelus Hämeenkylän kirkossa (Auratie 3).
- Su 24.1. klo 16 kristittyjen rukousvaellus. Hartaus Veromäen koululla (Veromäentie 2), josta vaellus Pyhän Laurin kirkolle (Kirkkotie 45). Klo 17.30 rukoushetki Pyhän Laurin kirkossa, ja sen jälkeen iltatee.
Jaa tämä artikkeli: