Kirjastokortti vinkumaan
Hyvä kirjallisuus kehittää aivoja. Kun lukiessaan asettuu toisen ihmisen housuihin tai mokkasiineihin – mitä vertausta haluaakin käyttää - lisääntyy kyky ymmärtää erilaisten ihmisten ajatuksia, tunteita ja käyttäytymisen motiiveja. Tämä aika itsestään selvä asia on nyt oikein yhdysvaltalaisella tutkimuksella todistettu.
Se, että kaunokirjallisuus kehittää empaattisuutta ja jopa ohjaa ihmisten välistä kanssakäymistä, näkyy aivokuvissa. Tulos on sama, vaikka lukija ei olisi pitänyt lukemastaan. Se on yllättävää.
Empatian puutteeseen auttaa siis hyvä kirja, vaikka käskystä luettuna. Siispä lääkäriin. Viisaat ja ystävälliset kirjastovirkailijat voisivat koota lääkäriä varten sopivia kirjalistoja erilaisiin ihmissuhdevaivoihin.
Empatian puutteesta saattavat kärsiä niin rikkaat, köyhät kuin keskituloisetkin. Onneksi meillä on kirjakauppojen lisäksi myös kirjastot. Toisin kuin eräissä Keski-Euroopan kaupungeissa suomalainen kirjasto on käyttäjilleen ilmainen. Vaikka se verovaroilla toimiikin, siellä ei kysytä onko verot maksettu. Kirjastokortti riittää.
Aivan ensilukemiseksi lääkärin ei kuitenkaan kannattaisi määrätä venäläisiä klassikkoja. Aluksi kannattaa tarttua teokseen, jossa on vähemmän henkilöitä, vähemmän hellittelynimiä ja vähemmän sivuja.
Kirjaston käytössä on sekin hyvä puoli, että kirjailija saa jokaisesta lainatusta kirjasta neljän sentin verran korvausta. Jos samaa kirjaa lainataan esimerkiksi sata kertaa, kirjailija saa 40 euroa.
Summa on naurettava. Muuta epäkohtaa kirjastosta ei tulekaan mieleen. Tämäkään ei ole kirjastoväen vika. Lainauskorvaus on valtion budjetissa, ja siitä päättävät kansanedustajat. Joku miljoona veroparatiisista joutaisi siirtää sille momentille.
Jaa tämä artikkeli: