Konkretiaa kaivataan. Hanna Mithiku kannatti kiinteistöjen muokkaamista monikäyttöisiksi yhteisen kirkkovaltuuston kokouksessa eilen torstaina. Kuva: Esko Jämsä
Kirkko aikoo tehdä Helsingissä enemmän vähemmällä rahalla
Kirkoista monitoimitiloja Berliinin malliin ja seurakuntalaisille palveluja iltamyöhään saakka? Yhteinen kirkkovaltuusto miettii tällaisia uudistuksia talouden tiukentuessa.
Helsingin seurakuntayhtymän kassa hupenee kymmenillä miljoonilla euroilla. Yhteinen kirkkovaltuusto keskusteli säästöjen toteuttamisesta vilkkaasti kokouksessaan torstaina 8. lokakuuta. Eniten puhuttivat kirkollisten tilojen tehokäyttö, yksi yhteinen palvelukeskus ja työtapojen muutokset.
Kirkollinen konkarivaikuttaja Timo Sahi jyrähti kirkon olevan kymmeniä vuosia ajastaan jäljessä muutaman tunnin päiväaikaan avoinna olevine kirkkoherranvirastoineen.
– Eivät terveyskeskuksetkaan ole avoinna yhtenä aamupäivänä ja yhtenä iltapäivänä silloin tällöin!
Kannatusta sai palvelukeskus, josta kaikki helsinkiläiset saisivat seurakunnallista palvelua mieluiten aamuvarhaisesta iltamyöhään, yhden oven takaa ja yhdestä palvelunumerosta.
Myös kirkollisten tilojen monikäyttöisyyden puolesta puhuttiin. Minna Valtonen kertoi esimerkin berliiniläisestä Heilig Kreuzin viiden tuhannen jäsenen seurakunnasta, jossa kirkkorakennus oli muokattu uudelleen.
– Kirkon kuoriosa on jumalanpalveluskäytössä, keskiosa omistettu harraste- ja kokouskäyttöön ja eteinen jaettu kahtia vapaaehtoisten ylläpitämäksi kahvilaksi ja asunnottomien yömajaksi. Seurakunnan vilkas toiminta palvelee nyt kaikkia ohikulkijoita, Valtonen kehui.
Moni toivoi työtapojen tehostamista. Valtuusto kannusti kirkon työntekijöitä asiakaslähtöisempään ajatteluun ja keskinäiseen yhteistyöhön. Yhden työnantajan mallia, jossa työnantajavastuu olisi seurakuntayhtymällä, pidettiin järkevänä.
Susanna Airola puhui työtehon ja toiminnan läpinäkyvyyden puolesta:
– Täysin mekanistiset asiat on organisoitava tehokkaammin. Ei voi olla niin, että esimerkiksi päiväkerhoon nopeasti tarvittavaa sijaista etsiskellään sieltä täältä soitellen. Selkeä lista mahdollisista sijaisista on helppo laatia. Hyvin järjestetyt rutiinit ovat jopa työsuojelullinen kysymys, Airola huomautti.
Helsingin seurakunnissa on menossa laaja toimintakulttuurin muutoshanke toiminnan tehostamista ja kulujen karsimista varten. Työn pohjana on keväällä tehty verkkoaivoriihi. Siinä saatiin seurakuntien työntekijöiltä ja luottamushenkilöiltä yli kaksi tuhatta ideaa ja kommenttia.
Aivoriihen tuloksia valtuustolle esitellyt yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Juha Rintamäki painotti, että tarkoitus ei ole vain sopeuttaa, vaan tehdä rohkeita valintoja ja tuntuvia muutoksia.
– Aito seurakuntalaisten yhteistyö on tullut hienosti esiin turvapaikanhakijoiden vastaanottamisessa. Kirkko tarvitsee tällaista ihmisten arjesta lähtevää muutosta. Se ei synny komiteatyön pohjalta, Rintamäki kiteytti.
Seurakuntaneuvostot ja työntekijäkokoukset käsittelevät loka–marraskuun aikana konkreettisia toimenpiteitä. Yhteinen kirkkovaltuusto tekee päätökset muutoksista keväällä. Tavoitteena on karsia kuluja 15 prosenttia seuraavien kolmen vuoden aikana.
Ensimmäistä kertaa kokeilussa yhteisen kirkkovaltuuston kokouksessa oli Twitter-seinä. Ideana oli päästää muutkin kuin valtuutetut ideoimaan säästöehdotuksia twiittaamalla netin yhteisöpalvelun kautta.
Kokeilu jäi vaille suurta yleisön suosiota. Kokousedustajat käyttivät itse seinälle heijastettuja twiittauksia hyväkseen lyhyissä kiteytyksissään.
Valtuutettu Maria Ohisalo tiivisti seurakuntien puitavana olevan kysymyksen Twitterissä näin: ”Pitääkö säästää ihmiset, ihmisistä vai ihmisille?”
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kirkko Helsingissä luopunee kolmesta leirikeskuksesta – yksi ostettiin vain seitsemän vuotta sitten
AjankohtaistaJos leirikeskuksista luovutaan suunnitelman mukaan, tilat rippikoululeireille pitää vuokrata ulkopuolelta.