Eero Hämeenniemi (oik.) on säveltänyt juhlakonsertissa kuultavan Lux ja Tenebrae -teoksen ja Otso Vartiainen on tehnyt siihen liittyvän valotaideteoksen. Kuva: Esko Jämsä
Kirkko soikoon -festivaalilla käsitellään valoa ja pimeyttä
Kaksikymppisiään viettävän festivaalin juhlakonsertissa kuullaan kantaesityksenä Eero Hämeennimen teos Lux et Tenebrae.
Tuomiokirkossa perjantaina 18.3. pidettävässä juhlakonsertissa kuullaan kantaesityksenä säveltäjä Eero Hämeeniemen teos Lux et Tenebrae. Teoksen nimi on suomeksi Valo ja pimeys, joihin liittyvä symboliikka näkyy Hämeenniemen mukaan kulttuurissamme monella tasolla.
– Lux et Tenebrae pyrkii antamaan valon ja pimeyden vastakkainasettelulle moniulotteisen musiikillisen muodon. Musiikkihan pystyy tunkeutumaan sanojen tuolle puolen. Sen, mitä kuulijalle haluan sanoa, osaa vain musiikki kertoa.
Sävellyksen juuret ovat syvällä kristillisen kirkkomusiikin perinteessä. Kirkkomusiikki on aina ollut erityisen lähellä Hämeenniemen sydäntä: monet säveltäjät ovat hänen mielestään säästäneet parhaat ideansa kirkolliseen käyttöön.
– Sävellykseni on paljon velkaa italialaiselle ja saksalaiselle kirkkomusiikille. Tärkeä lähtökohta on myös Venetsian kaupunki, jossa on ollut tapana ympäröidä kuulija monesta suunnasta tulvivalla musiikin virralla. Mielestäni Tuomiokirkon rakenne tarjoaa tähän oivallisen mahdollisuuden.
Perinteeseen liittyy Hämeenniemen mukaan myös se, että muutamia teoksen teksteistä on sävelletty jo sadat kerrat. Ave Maris Stella ja Lux Aeterna ovat saaneet soivan muodon lukemattomien nerokkaiden muusikoiden mielikuvituksessa. Hämeenniemi on liittänyt äänensä tuohon vuosisataiseen kuoroon.
Säveltäjä sai teokseen innoituksen Lux Aeterna -tekstistä, rukouksesta kuolleiden puolesta, jonka hän on halunnut säveltää jo kauan.
– Syntyi yli puoli tuntia musiikkia, jossa ikuinen valo sai vastakohdakseen pimeyden. Myös valo esiintyy teoksessa monessa erilaisessa symbolisessa roolissa: palavana pensaana, tulena ja tulikivenä ja lopuksi ikuisen valon lohdullisena visiona.
– Tärkeä inspiraation lähde oli myös latinan kieli. Rakastan sen sointia sekä latinankielisen runouden ja Vulgatan eli latinankielisen Raamatun ajatonta sävyä.
Valotaiteella kylmiä väreitä
Otso Vartiainen on tehnyt valotaideteoksen, joka liittyy Hämeenniemen Valo ja pimeys -sävellykseen. Hän aikoo käyttää hyväksi Tuomiokirkon vaikuttavan arkkitehtuurin lisäksi pimeyttä, jota ei usein osata käyttää tehokeinona.
Valotaideteos on osa Teatterikorkeakoulun valosuunnittelun ohjelmassa opiskelevan Vartiaisen maisterintutkinnon opinnäytetyötä.
– Tutkin opinnäytetyössäni rituaaleja ja samanistista transsin kokemista, sitä, miten myös katsoja voidaan saada taidekokemuksessa tilaan, jossa kaikki arkiasiat unohtuvat. Omassa valotaideteoksessani pyrinkin siihen, että se saisi aikaan katsojassa tuntemuksia, kylmiä väreitä.
On kiinnostavaa nähdä, miten saadaan synnytettyä yhteinen kaari sävellys- ja valoteoksen eri osien välille.
Vartiainen on tehnyt aiemmin valosuunnitelmia esimerkiksi tanssi- ja teatteriesityksiin, taidenäyttelyihin ja musiikkifestivaaleille. Valoteoksen tekeminen kokonaiseen, yli puoli tuntia kestävään sävellykseen on kuitenkin hänelle uutta.
– On kiinnostavaa nähdä, miten saadaan synnytettyä yhteinen kaari sävellys- ja valoteoksen eri osien välille.
Hämeenniemen teoksen lisäksi Tuomiokirkon juhlakonsertissa esitetään J.S.Bachin Brandenburgilaiset konsertot 4. ja 5. sekä Franz Biberin sonaatteja. Konsertin solisteina kuullaan mezzosopraano Erica Backia ja baritoni Jaakko Kortekangasta. Sibelius-Akatemian barokkiorkesteria ja kamarikuoro Key Ensemblea johtaa Teemu Honkanen.
Opiskelijoiden taidetta kryptassa
Tuomiokirkon kryptassa on Kirkko soikoon -festivaalin aikana esillä Taideyliopiston Kuvataideakatemian 12 opiskelijan Valo ja pimeys - näyttely. Kuvataideakatemian eri osastojen opiskelijat ovat tehneet taiteilija Päivi Takalan ohjaamana valoteoksia, maalauksia, grafiikkaa, videoteoksen ja reliefin.
Takala antoi opiskelijoille kolme lähestymistapaa teosten valmistamiseen. Ne ovat näyttelyn aikana kirkolliseen kalenteriin sijoittuva paaston aika, krypta näyttelypaikkana sekä juhlakonsertin valo ja pimeys -teema.
– Näistä valo ja pimeys -teema oli suosituin, ja tästä syystä valitsimme sen myös näyttelyn nimeksi. Opiskelijat ovat käsitelleet teemaa perinteisen kristillisesti, jolloin se ymmärretään hyvän ja tavoiteltavan symbolina, dualistisena vastakohtaparina tai ihmisen henkilökohtaisena kamppailuna pimeyden ja valon välillä.
Takalan mukaan valo ja pimeys tulevat teoksiin myös kryptan hämäryyden kautta.
– Päätimme, ettei teoksia erikseen valaista. Kryptan luonteeseen kuuluu kellarimainen hämäryys, emmekä halunneet muuttaa sitä teosvaloilla. Muutama valoteos on mukana, mutta niihin valo kuuluu elimellisenä mukaan eli ei ole kyse valaisemisesta.
Jaa tämä artikkeli: