Kirkko tarttui työttömyyteen, joka lähestyy jo lama-ajan lukuja
Ansiosidonnaisen päivärahan voisi muuttaa "itsetyöllistymisen apurahaksi", ehdottaa Kirkkohallituksen toiminnallisen osaston asiantuntija Kari Latvus.
Suomessa oli huhtikuussa yli 340 000 työtöntä. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan yli kaksi vuotta työttömänä olleita on 55 000. Se on enemmän kuin Kotkan väkiluku.
– Lähikuukausina pitkäaikaistyöttömyys on saavuttamassa vuoden 1991 tason. Silloin sitä pidettiin dramaattisena. Miksi tämä ei ole valtakunnan ykkösuutinen nyt, kysyy Kirkkohallituksen yhteiskunnallisen työn asiantuntija Kari Latvus.
Latvus käytti puheenvuoron keskiviikkona 15.6. pidetyssä tilaisuudessa, joka käynnisti Helsingin piispa Irja Askolan koolle kutsuman työttömyysryhmän hankkeen, jossa kirkko yhteiskunnallisena toimijana yrittää löytää työllisyyttä parantavia innovaatioita.
Kirkko, työ ja työttömyys -ryhmän tavoitteena on ennen ensi joulua arvioida eri tahojen vastuita ja toimenpiteitä työttömyyden hoidossa sekä profiloida kirkon ja diakonian roolia.
Työ ei määritä ihmisen arvoa
Irja Askolan mielestä on luontevaa, että kirkko ottaa roolin työttömyyden hoitamisessa. Omassa puheessaan hän painotti kristillisestä uskosta nousevan ihmisarvon luovuttamattomuutta.
– Kirkon on tehtävä se selväksi sanoissaan ja saarnoissaan, mutta myös teoillaan ja toimenpiteillään, Askola linjasi.
Hänen mielestään ei pidä unohtaa, että työttömyyden, sairauden tai uupumuksen keskellä ihmisen persoona on arvokas, vuosikymmenten historian ja elämänkokemuksensa mukanaan kantava.
– Ihminen on muutakin kuin palkkakuitin, sairauskertomuksen tai toimeentulolomakkeen kokoinen. Jumala ei käy ihmisten kanssa yt-neuvotteluja!
Ansiosidonnainen päiväraha on mennyttä maailmaa
Kari Latvuksella oli jo starttitilaisuudessa mielessään yksi työllisyyttä parantava ehdotus. Hänen mukaansa ansiosidonnainen päiväraha luotiin aikana, jolloin oletettiin, että työttömäksi jäänyt varsin piankin palaa omaa alaansa vastaaviin töihin. Ansiosidonnaisen päivärahan lyhytkestoisuutta silmällä pitäen sen yhteyteen kirjoitettiin kieltoja, jotka Latvuksen mielestä nykytilanteessa passivoivat.
– Ansiosidonnaisen päivärahan yhteyteen on kirjattu lukuisia ehtoja, joilla säädellään, mitä ei saa tehdä. Etuutta saava ei voi olla täysitoiminen opiskelija tai yrittäjä, eikä hän saa ansaita yli 300 euroa kuukaudessa tai hän menettää ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen, Latvus luetteli.
– Tämä rakenne synnyttää mielentilan, jossa varotaan uutta, pelätään virheitä ja tarkkaillaan vääriä asioita.
Mitä tapahtuu pitkään työttömänä olleen eläkkeelle? Ei mitään. Luvassa on vain uusi köyhälistö. - Kirkkohallituksen yhteiskunnallisen työn asiantuntija Kari Latvus
– Mikä estää muuttamasta ansiosidonnaista päivärahaa "itsetyöllistymisen apurahaksi" tai "työsopimukseksi"? Töitä tehdään ansiosidonnaisen päivärahan varassa sovittu aika, puoli vuotta tai koko vuosi, esimerkiksi 60–90 prosenttia normaalista työmäärästä, ja työnantaja maksaa korvauksen kartuttamaan muutoin pieneksi jäävää eläkekertymää.
– Mitä tapahtuu pitkään työttömänä olleen eläkkeelle? Ei mitään. Luvassa on vain uusi köyhälistö, Latvus sanoi.
Omissa tunnustuskirjoissaan luterilainen kirkko opettaa, ettei uskovaisilla ole muita parempaa viisautta siinä, miten yhteiskunnalliset asiat, kuten työllisyyspolitiikka, on hoidettava. Maalliset asiat kuuluvat luonnollisen järjen piiriin. Mikä kirkon rooli tarkkaan ottaen on?
– Kirkko voi tarjota yhteisen kuulemistilan. Kun paikallinen päättäjä ja vaikeasti työllistyvä kohtaavat, saattaa löytyä oivallusten yllätys, Irja Askola vastaa.
– Tämä kirkkohallituksen hanke etsii ja kokoaa asiantuntevuutta työttömyyden ymmärtämiseen. Mukana on köyhyystutkimuksen akateemista huippua, hän sanoo.
Askolan mukaan asiantuntijuutta edustavat myös diakonia-alan ammattilaiset, jotka ovat päivittäin tekemisissä työttömyyden kanssa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kirkko yrittää luoda tuhat työtilaisuutta
AjankohtaistaHelsingin seurakunnat osallistuvat talkoisiin, joissa kirkko tarjoaa pitkäaikaistyöttömille tuettuja työjaksoja. Tavoitteena on luoda vähintään tuhat uutta työtilaisuutta ympäri Suomen.