Jaana Koivunen siivoaa Helsingin seurakuntayhtymän virastotalon keittiöt ja kokoushuoneet neljänä päivänä viikossa. Puolen vuoden tukityöjakso kestää huhtikuun loppuun. Koivusen esimies on ylivahtimestari Pirjo Laurila (oik.).
Kirkko yrittää luoda tuhat työtilaisuutta
Helsingin seurakunnat osallistuvat talkoisiin, joissa kirkko tarjoaa pitkäaikaistyöttömille tuettuja työjaksoja. Tavoitteena on luoda vähintään tuhat uutta työtilaisuutta ympäri Suomen.
Suomalainen työttömyys poikkeaa eurooppalaisesta valtavirrasta siinä, että pitkäaikaistyöttömien paluu työmarkkinoille onnistuu erityisen huonosti.
Tieto käy ilmi kirkkohallituksen työryhmän loppuraportista, joka julkistettiin Kytkin.fi -verkkolehdessä helmikuun lopulla. Raportin mukaan tilanne on Suomea heikompi vain Italiassa ja Romaniassa.
OECD:n marraskuussa 2016 julkistaman maaraportin mukaan Suomi on irtisanottujen uudelleen työllistymisessä maailman huippuluokkaa yhdessä Ruotsin kanssa. Lähes viisi kuudesta irtisanotusta löytää uuden työn vuoden sisällä.
Yli vuoden kestänyt työttömyys lisää kuitenkin merkittävästi riskiä, että paluu työmarkkinoille ei onnistu. Niistä, jotka putoavat pitkäaikaistyöttömien ryhmään, enintään 15 prosenttia palaa avoimille työmarkkinoille.
– Vapaiden markkinoiden mantra ei auta tätä ryhmää työllistymään, vaan pitkäaikaistyöttömyyteen tarvitaan aivan eri lääkkeet. Niitä työryhmä lähti hakemaan, kirkkohallituksen yhteiskunnallisen työn johtava asiantuntija Kari Latvus sanoo.
Tavoitteena lähes vuoden hyvä jakso
Koko maassa oli tammikuun lopussa 121 800 pitkäaikaistyötöntä, joiden työttömyys oli kestänyt yli vuoden. Heistä 59 200 oli ollut työttömänä yhtäjaksoisesti yli kaksi vuotta.
Pääkaupunkiseudulla pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi rajusti vuodesta 2013 aina loppusyksyyn 2016 saakka, mutta loppuvuodesta kasvutahti hidastui hieman.
Helsingissä oli tammikuun lopussa 17 876 pitkäaikaistyötöntä. Espoossa pitkäaikaistyöttömiä oli 5 986 ja Vantaalla 4 786.
Jos kirkko kykenee tekemään tämän ja yhteiskunta lähtee mukaan, voimme lohkaista pois merkittävän osan pitkäaikaistyöttömyydestä. - Kari Latvus
Työ- ja elinkeinoministeriössä arvioidaan, että pitkäaikaistyöttömyys kääntyy laskuun jo lähikuukausina. 1990-luvun vaikeimpia vuosia hätyyttelevä tilanne ei kuitenkaan purkaudu nopeasti.
Kirkkohallitus haastaa seurakunnat ja hiippakunnat talkoisiin, joissa työttömille etsitään ja luodaan ”1001 työmahdollisuutta” vuosien 2017 ja 2018 aikana.
– Tavoitteena on tarjota työttömälle lähes vuoden kestävä hyvä jakso, jossa hän pääsee osaksi työyhteisöä ja kiinni arjen rytmin ja työn mielekkyyteen, Latvus sanoo.
Työmahdollisuus voi olla esimerkiksi kuusi kuukautta kestävän työkokeilun ja 3-4 kuukauden palkkatuetun työn yhdistelmä, jonka yhteispituus voisi olla 9-10 kuukautta.
Kokonaisuuteen liittyy aina ohjausta ja tukea, jossa etsitään aktiivisesti työllistymis- ja opiskelumahdollisuuksia.
Onnistuminen vaatii maksimisuorituksen
Ketään ei rajata työmahdollisuuksien ulkopuolelle, mutta hankkeen pääkohteena ovat pitkäaikaistyöttömät nuoret, yli 55-vuotiaat ja maahanmuuttajat.
1001 työmahdollisuutta -hanke pilotoidaan tämän vuoden aikana ja toteutetaan vuonna 2018. Pilottivaiheeseen ovat lupautuneet Helsingin ja Tampereen seurakuntayhtymät sekä Kallion, Lauttasaaren ja Paavalin seurakunnat.
Samaan aikaan kirkko heittää työllistämishaasteen myös hallitukselle, kunnille ja yrityksille.
Latvus arvioi, että 1001 työmahdollisuuden tarjoaminen olisi kirkolta maksimisuoritus. Moni seurakunta kamppailee jo nyt niukkenevien resurssien kanssa.
– Tavoite on vaikea, mutta realistinen. Jos kirkko kykenee tekemään tämän ja yhteiskunta lähtee mukaan, pystymme lohkaisemaan pois merkittävän osan pitkäaikaistyöttömyydestä.
Työryhmä pitää välttämättömänä myös välityömarkkinoiden ennakkoluulotonta kehittämistä työttömyyden ja avoimien työmarkkinoiden välille, jotta osatyökykyiset saavat mahdollisuuden osallistua yhteiskuntaan.
– Tarkoituksena ei ole tinkiä sovituista palkoista ja työehdoista. Kirkko ei halua olla halpatyötä edistävä taho yhteiskunnassa, Latvus korostaa.
Palkkatuki voisi työllistää nykyistä useamman
Helsingin seurakunnissa pilotointi ei tarkoita uuden aloittamista, vaan hyvien käytäntöjen ja osaamisen vahvistamista ja jakamista. Tuettua työllistämistä on tehty jo vuodesta 2005.
Vuonna 2015 alkaneen Työtä Kohti -projektin aikana yhteisiin työmuotoihin ja seurakuntiin on työllistetty 29 henkilöä osa-aikaisiin ja määräaikaisiin työsuhteisiin.
Työtä Kohti -projektin projektityöntekijä Anna Hästö kertoo, että tuettua työtä tehdään muun muassa keittiöissä, siivouksessa, viestinnässä sekä kiinteistöjen ja ulkoalueiden hoidossa.
Hästö kertoo, että moni on löytänyt itseluottamusta ja voimavaroja, kun on saanut kokeilla turvallisesti uusia tehtäviä.
Työllisyyspalvelujen mahdollisuuksia ei kuitenkaan vielä tunneta ja hyödynnetä systemaattisesti. Esimerkiksi palkkatukea haetaan harvoin.
– Palkkatuen avulla monelle työttömälle voisi löytyä työtä. Se mahdollistaisi palkkaamisen silloinkin, kun seurakunnan taloustilanne on heikompi. Minut on palkattu, jotta työllistämiseen saadaan toimintamalli ja rakenne, Hästö sanoo.
IT-alan irtisanomiset lisäävät pitkäaikaistyöttömyyttä
Noin joka kolmannella pääkaupunkiseudun pitkäaikaistyöttömällä on korkea-asteen koulutus. Edes asiantuntijan tai erityisasiantuntijan tehtävä ei välttämättä suojaa irtisanomiselta. Helsingin tietokeskuksen tutkija Minna Salorinne mainitsee esimerkkeinä Nokian, Microsoftin ja näiden alihankkijayritysten irtisanomiset.
IT-alan lisäksi työttömäksi jäädään aiempaa enemmän tutkimus- ja kehitystehtävistä, pankki- ja vakuutusalalta, yliopistoista ja valtion virastoista.
– Vastaavanlaisia työpaikkoja ei ole enää juurikaan tarjolla, joten näissä irtisanomisissa syntyy myös pitkäaikaistyöttömyyttä. Pk-sektorin yritysten odotetaan lisäävän rekrytointia, mutta pienessä yrityksessä toimenkuvat voivat olla hyvin erilaisia kuin suuren yrityksen asiantuntijatehtävässä, Salorinne sanoo.
Lopetettuja yrityksiä on eniten kaupan alalla, sekä pieniä että suuria. Taustalla vaikuttavat yksityisen kulutuksen ja Venäjän turismin laahaaminen sekä verkkokaupan kasvu. Kaupan alalta on jäänyt työttömäksi paljon kokeneita työntekijöitä, erityisesti ikääntyviä naisia.
– Tarjolla on yhä useammin epäsäännöllistä osa-aikatyötä, jota tarjotaan nuorille, Salorinne toteaa.
Pitkäaikaistyöttömyyttä lisäävät pitkittynyt epävakaa taloustilanne, työpaikkojen rakenteelliset muutokset ja muuttoliike. Samaan aikaan teknologian kehitys ja automatisaatio muuttavat työtehtäviä ja osaamisvaatimuksia. Viidesosa pääkaupunkiseudun työttömistä on taustaltaan ulkomaan kansalaisia.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kirkon työllisyyskampanja jäi kauas tavoitteestaan
AjankohtaistaSeurakuntien säästökuurit, palkattomien työkokeilujen huono maine ja paperisodan pelko jarruttivat työtilaisuuksien luomista. Yksittäisissä seurakunnissa on onnistuttu työllistämään ihmisiä.
47 400 ihmistä ”kokeili työtä” viime vuonna
Hyvä elämä
.jpg)