Suurten uskontokuntien edustajat tapasivat puhujapöntön takana olevat EU-parlamentin puheenjohtaja Hans-Gert Pötteringin ja EU-komission puheenjohtaja José Manuel Barroson Brysselissä 11.5.
Kirkko vaatii EU:lta tekoja köyhien puolesta
Suomen luterilaisessa kirkossa seurataan käynnissä olevia eurovaaleja mielenkiinnolla, sillä myös kirkko pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan politiikkaan. Tarkoituksena on tuoda esiin kristilliseen uskoon perustuvia näkökulmia päätöksentekoon sekä kansallisella että EU-tasolla ja turvata kirkkojen toimintaedellytykset.
Suomen luterilaisen kirkon edustajat osallistuivat Brysselissä 11.5. kokoukseen, jossa suurten uskontokuntien edustajat keskustelivat talouskriisin vaikutuksista EU-komission puheenjohtajan José Manuel Barroson ja Euroopan Parlamentin puheenjohtajan Hans-Gert Pötteringin kanssa. Pääsanoma oli, että EU:n on tehtävä kaikkensa, ettei taantuma koettelisi eniten juuri kaikkein köyhimpiä.
Molemminpuolista vaikuttamista
EU-vaikuttamista varten Suomen luterilaisella kirkolla on EU-neuvottelukunta ja kirkkohallituksen EU-seurantaryhmä. Yksittäisiin europarlamentaarikkoihin nämä ovat yhteydessä harvoin. Sen sijaan kirkko tekee yhteistyötä esimerkiksi Euroopan kirkkojen konferenssin ja tähän kuuluvan kirkko- ja yhteiskuntakomission kanssa. Tapana on myös kutsua Suomen europarlamentaarikot koolle kerran vuodessa.
— Emme yleensä tee konkreettista lobbausta yksittäisissä asioissa, vaan yritämme vaikuttaa EU-politiikkaan yleisemmällä tasolla ja pidemmällä tähtäimellä, kirkkohallituksen EU-lakimies Lena Kumlin kertoo.
Kumlin näkee kirkkojen tuovan EU:hun arvokeskustelua ja olevan kuin herättelijöitä, jotka vaativat unionilta tekoja kauniiden puheiden sijaan. Vaikka esimerkiksi pontevamman ympäristöpolitiikan puolesta rummuttavat kirkon lisäksi muutkin tahot, luterilaisella kirkolla on paikkansa ja uskontokuntia kuunnellaan.
— Minusta EU-vaikuttaminen on ihan itsestäänselvyys, osa kirkon yhteiskuntavastuuta. Suuret päätökset vaikuttavat myös meihin. Esimerkkinä tästä on työsyrjintädirektiivi, joka mahdollisti sen, että kirkot ja uskonnolliset yhteisöt voivat edellyttää työntekijöiltään jäsenyyttä, Kumlin havainnollistaa.
Lissabonin sopimusta odotetaan
Kirkolle tärkeitä EU-kysymyksiä ovat esimerkiksi maahanmuutto-, ympäristö- ja sosiaalipolitiikka ja EU:n laajentuminen. Kaikki nämä teemat ovat myös paljon esillä heinäkuussa alkavalla Ruotsin puheenjohtajakaudella.
Nyt kirkko odottaa Lissabonin sopimuksen hyväksymistä. Asia on kirkolle tärkeä erityisesti siksi, että siinä todetaan että kirkkojen ja valtioiden väliset suhteet voi yhä määritellä kansallisella tasolla. Lisäksi kirkkojen erityistehtävä tunnustetaan ja EU sitoutuu ylläpitämään dialogia kirkkokuntien kanssa.
EU:n laajentumiseen Suomen luterilainen kirkko suhtautuu myönteisesti. Myös Turkin toivotaan olevan vielä joskus EU:n jäsen.
— Turkin pitää kuitenkin ensin täyttää tiettyjä kriteereitä vähemmistöjen kohtelussa ja uskonnonvapaudessa. Turkki on erilainen EU-maa, mutta suhtaudumme jäsenyyteen myönteisesti, Lena Kumlin painottaa.
Vaikka kirkko pitääkin EU-seurantaa tärkeänä, äänestysaktiivisuuden nostamiseksi se ei kampanjoi.
— Ei äänestämisen tärkeyttä kai voi perustella kristinuskoon vedoten. Linja on se, että poliittisiin vaaleihin emme puutu, Kumlin naurahtaa.
Jaa tämä artikkeli: