null Kirkkolaulu saa taustakseen avaruuden äänet

Aino ja Antti Peltomaan levy alkaa maailmankaikkeuden synnystä. Kuva: Hans v. Schantz

Aino ja Antti Peltomaan levy alkaa maailmankaikkeuden synnystä. Kuva: Hans v. Schantz

Kirkkolaulu saa taustakseen avaruuden äänet

Aino ja Antti Peltomaa yhdistävät musiikkia, matematiikkaa ja mystiikkaa.

Miltä kuulostaa planeetta Neptunus? Entä vetyatomi? Vantaalaisen muusikkopariskunnan Aino ja Antti Peltomaan Harmony of the Spheres -levyllä etsitään makro- ja mikrokosmoksen ääniä ja yhdistetään niitä keskiajalla eläneen Hildegard Bingeniläisen lauluihin.

Levyn nimi viittaa erilaisiin maailmankaikkeuden lukusuhteita koskeviin teorioihin. Niiden isänä pidetään 500-luvulla eKr elänyttä kreikkalaista filosofia ja matemaatikkoa Pythagorasta. Uudella ajalla esimerkiksi tähtitieteilijä Johannes Kepler on laskeskellut, millaisia ääniä eri planeetat soittavat kiertäessään aurinkoa.

Hildegard Bingeniläinen puolestaan oli aikansa multitaskaaja. 1100-luvulla hän johti nunnaluostaria, teki teologiaa, runoili, sävelsi ja harjoitti luonnonlääketiedettä. Monet Hildegardin lauluista pohjautuivat hänen mystisiin näkyihinsä.

– Hildegardin mystiset visiot maailmankaikkeudesta ja luonnontieteilijöiden tutkimukset lähestyvät tavallaan samaa asiaa. Ne etsivät ihmisen paikkaa maailmankaikkeudessa ja pohtivat, mitä tämä kaikki on, Antti Peltomaa sanoo.

– Minua taas kiehtoo se, miten musiikki tai ääni ylipäätänsä voi olla kanava sellaiseen yhteyteen, mihin ei millään muulla keinolla pääse. Myös Hildegard on kirjoittanut tästä, kertoo Aino Peltomaa.

Hitautta ja pysähtymistä

Aino Peltomaa on vanhaan musiikkiin erikoistunut laulaja, jolle Hildegardin musiikki oli tuttua entuudestaan. Antti Peltomaa puolestaan on tehnyt muun muassa äänisuunnittelua, jazzia ja kokeellista musiikkia. Harmony of the Spheres on heidän ensimmäinen yhteinen projektinsa.

Jo ennen levyä he ovat esittäneet kokonaisuutta konserteissa ja festivaaleilla eri puolilla Suomea sekä striimattuna amerikkalaisella Hildegard-festivaalilla. Mukana kokoonpanossa on myös trumpetisti Jorma Kalevi Louhivuori.

 

Jotkut ovat sanoneet, että kuunnellessa ajantaju katoaa. - Aino Peltomaa

 

– Olemme halunneet tuoda hitautta ja pysähtymistä tähän päivään. Vähän meitä kyllä huolestutti, että tylsistyvätkö ihmiset, jos he joutuvat kuuntelemaan yhtä ääntä kovin pitkään. Yleisö on kuitenkin ollut vastaanottavaista. Jotkut ovat sanoneet, että kuunnellessa ajantaju katoaa, Aino Peltomaa kertoo.

Musiikki vaikuttaa myös tekijöihin. Aino Peltomaa on huomannut laulaessaan parhaimmillaan unohtavansa itsensä kokonaan.

Lopussa on hiljaisuus

Antti Peltomaan sävellystyö tapahtui Hildegardin laulujen ehdoilla. Myös kokonaisuus on tarkkaan mietitty niin, että laulujen tarina kulkee universumin synnystä sen loppuun.

– Kun rakensin äänimaisemaa, pohjana olivat laulujen teksteistä poimitut yksityiskohdat, esimerkiksi maininnat planeetoista ja väreistä tai viittaukset mytologiaan.

– Elektronisten äänimaisemien pohjana on nauhoitettuja oikeita instrumentteja mutta myös esimerkiksi avaruudesta mitattua dataa, jota NASA on muuntanut ääniksi. Ja kun äänitimme levyä Kirkkonummen kirkossa, mukaan tarttui myös ukkosen jyrähdys, Antti Peltomaa kuvailee.

Kuulostaako vaikealta? Antti Peltomaa vakuuttaa, että musiikista nauttiakseen ei tarvitse tietää saati ymmärtää taustalla olevia teorioita ja piiloviestejä.

– Musiikin voi jokainen kokea omalla tavallaan. Kannattaa suhtautua ennakkoluulottomasti ja rauhoittua kuuntelemaan, hän sanoo.

Aino Peltomaalle parasta teoksessa on sen loppu: hiljaisuus.

– Se on ihana ja voimallinen hetki. On pelkkä hiljaisuus, ja jokainen voi olla hetken siinä.

Jaa tämä artikkeli: