Tänä jouluna Seppo Murto ei ole töissä. Niin käy joka viides vuosi. Perhe menee mökille, jossa on Murtoja monessa polvessa. Kuva: Sirpa Päivinen

Hyvä elämä

Kirkkomuusikko Seppo Murrolla on ruuhkaviikot

Useita kuoroja johtava Tuomiokirkon kanttori selviää joulusta päivä kerrallaan. Ensi torstaina hän vetää Senaatintorilla suurkuoroa, joka juhlistaa Sibeliuksen synttäreitä.

30.11.2016 15:30
Saila Keskiaho

Säveltäjä Jean Sibelius ei varsinaisesti riemastunut kuullessaan siitä. Hän oli tehnyt kauniin sävelrunon jo vuonna 1899, ja nyt joku kynäniekka halusi tehdä siihen sanat. Yrittäjiä piisasi: amerikansuomalainen toimittaja George Sjöblom kirjoitti siihen ensimmäiset sanat vuonna 1919.

Vakiintuneeksi sanoitukseksi jäi V.A. Koskenniemen vuonna 1940 kirjoittama teksti. Laulu tunnetaan paremmin Finlandia-hymninä.

– Olen siinä ymmärryksessä, että Sibelius jollain tasolla lopulta hyväksyi Koskenniemen tekstin. Taisi todeta, että jos haluavat laulaa, niin laulakoot sitten, kirkkomuusikko Seppo Murto sanoo.

– Finlandiassa on vahva tulevaisuuskuva. Matka on aina eteenpäin.

Murto johtaa torstaina 8.12. Senaatintorille kokoontuvaa suurkuoroa, joka juhlistaa Sibeliuksen syntymäpäivää laulamalla Finlandian lisäksi kaksi muutakin Sibeliuksen laulua, Soi, kunniaksi Luojan -virren ja En etsi valtaa, loistoa -joululaulun. Valtaosa Sibeliuksen tuotannosta on yhteislauluiksi kelpaamatonta, mutta Senaatintorin kuoro kajauttaa ne tutuimmat.

– Kaikki saavat tulla laulamaan. Laulut olisi kyllä hyvä osata etukäteen.

Siksi nuotteja on jaettu ennakolta monia verkkoja pitkin, mutta pystymetsästäkin pääsee yhtymään lauluun. Miten ääni pidetään kirkkaana, jos on kovin kylmä?

– Pitää pukeutua.

Kuorolaulajasta johtajaksi

Joulukuu on kanttorien superkuukausi. Seppo Murto on jo ennättänyt Johann Sebastian Bachin Jouluoratorion pariin Lauttasaaren kirkossa. Murron mielestä kuudesta kantaatista koostuva suurteos on kahden tunnin pituudessaankin intiimi.

– Se oli ensimmäinen teos, jonka lauloin kahdeksanvuotiaana Cantores Minoresissa. Kuoron rooli on olla draamallinen henkilö, esimerkiksi edustaa kansanjoukkoja. Kuoro on myös koraaleissa ensimmäinen persoona, minäkertoja, joka puhuu tunteistaan.

Murron kuoroura vaihtui laulamisesta johtamiseen. Tätä nykyä hän johtaa neljää kuoroa: Viva Voxia, Dominantea, Gloriaa ja Murtosointua. Niistä lähes jokainen on tavalla tai toisella äänessä joulun alla.

Vaikka minua ei vähääkään innostaisi herätä aamukahdeksaksi soittamaan, ajattelen, että sille yksittäiselle hartauteen tulevalle ihmiselle se on se hetki."

– Viva Vox on Tuomiokirkkoseurakunnan kuoro. Gloria taas koostuu pääkaupunkiseudun kirkkomuusikoista. Dominante on Aalto-yliopiston opiskelijakuoro, josta voi sitten siirtyä Murtosointuun. Murtosointu on tavallaan dominantelaisten seniorikuoro, Murto kertoo kuoroistaan.

Ennen jokaista konserttia Murto edes yrittää levätä ja käydä teoksen kohta kohdalta läpi, nuottien kanssa tai ilman. Neljän kuoron johtaminen vaatii joskus aikamoista jongleeraamista.

– Täytyy myöntää, että välillä se on aika rankkaa.

Oma joulu usein jälkikäteen

Jaksamisesta pitää muutenkin huolehtia etenkin joulun alla, jolloin keikkaa pukkaa. Kuoronjohtamisen ohella Seppo Murron päivätyö on – on ollut jo 31 vuotta – Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkomuusikkona. Keskeisin työpaikka on Tuomiokirkko: sen tapulista Murto on poikennut haastatteluunkin.

Kirkon keskeinen sijainti tarkoittaa, että yksistään virastojen, pankkien, ministeriöiden ja yritysten jouluhartauksia on vaikka millä mitalla. Sitten on Kauneimpia joululauluja, jouluhartauksia ja joulunseudun messuja. Miten ihmeessä ihminen selviää tervejärkisenä sellaisesta jouluprässistä?

Sibeliuksen Finlandiassa on vahva tulevaisuuskuva. Matka on aina eteenpäin."

– Päivä kerrallaan. Vaikka minua ei vähääkään innostaisi herätä aamukahdeksaksi soittamaan, ajattelen, että sille yksittäiselle hartauteen tulevalle ihmiselle se on se hetki, Murto sanoo.

Ja lopulta kaikki harmitus unohtuu, kun vain saa tehdä musiikkia.

Viran puolesta joululaulutarjonta on sen verran runsasta, että Murron omassa joulussa joulumusiikilla ei ole kovin suurta roolia. Englantilaisia renessanssiaikaisia joululauluja hän kuuntelee silti mielellään. Niissä on kepeyttä ja välillä aika rosoistakin lyriikkaa.

Mitä Murto sitten tekee, kun kirkon ovi on suljettu ja joulutauko alkaa?

– Täytyy muistaa, että on se perhe kanttorillakin. Aika usein olemme viettäneet joulua vasta varsinaisen joulun jälkeen. Olemme yrittäneet olla välittämättä alennusmyynneistä.

Paljon onnea, Janne!

Jean Sibeliuksen syntymäpäivää ja suomalaisen musiikin päivää juhlistetaan porukalla torstaina 8.12. kello 12 Tuomiokirkon portailla. Suurkuoro laulaa silloin kolme Sibeliuksen laulua neliäänisinä sekakuoroversioina. Kuoro on kaikille avoin. Vapaaehtoiset harjoitukset alkavat kello 11.30. Tapahtuma on osa ensi vuonna vietettävien Kirkon musiikkijuhlien ennakko-ohjelmaa. Musiikkijuhlat pidetään 19.–21.5.2017 Helsingissä.