Kuva: Esko Jämsä
Kirkkoon kuulumaton mies tiivisti Vanhan testamentin
Opinto-ohjaaja Antti Värtön #raamattusavotta valmistuu pääsiäisenä. Seuraavaksi on Koraanin ja Kalevalan vuoro.
Opinto-ohjaaja Antti Värtö teki puolisonsa kanssa epätavallisen uudenvuodenlupauksen: luetaan vuoden aikana läpi koko Raamattu. Ja lisäksi vielä Koraani ja Kalevala.
Aikataulu pitää. Helsinkiläinen pariskunta aloitti Raamatun lukemisen loppiaisena, ja pääsiäiseen mennessä urakka saadaan valmiiksi. Värtö, 36, on selostanut lukemaansa Facebookissa kavereidensa iloksi. Loppusuoran häämöttäessä hän perusti myös blogin (raamattusavotta.blogspot.fi).
"Vanhasta testamentista löytyi paljon vähemmän kauhistuttavia kohtia kuin oletin. Odotukseni olivat aika matalalla. Se auttaa, että olen opiskellut historiaa. Opinnoissa taottiin päähän, että eri aikaa ei saa tuomita nykyajan lähestymistavan perusteella."
Tosin profeetta Hesekielin kirja kuulosti Värtön korvissa "älyttömältä vihapuheelta", jota ei olisi tahtonut illalla viimeiseksi lukea.
"Raamatussa on perusta koko länsimaiselle sivilisaatiolle. Mietin esimerkiksi sitä, miksi Mooses vaivautui sanomaan monia asioita, kuten kieltämään vahingonilon sokean kustannuksella. Uusi testamentti näkyy arjessa vielä enemmän."
"Vuosisatojen aikana sekin on muuttunut, miten näemme Jumalan roolin ja miksi Jumalaa rukoillaan. Meille Jumala on suojeleva isä."
Näin sanoo mies, joka ei itse kuulu kirkkoon, on vain osallistunut peruskoulussa uskonnon opetukseen ja myöhemmin rippikouluun.
Mitä hän sitten #Raamattusavotassaan löysi? Alla on poimintoja Värtön päivityksistä.
1. Mooseksen kirja
Todella tiukkaa tykitystä heti alkuun: ensimmäisten tusinan sivun aikana käydään läpi luomiskertomus, Aatami ja Eeva, paratiisi & syntiinlankeemus, Kain ja Abel, vedenpaisumus ja Baabelin torni.
Muutenkin suunnilleen puolet pyhäkoulussa kerrottavista tarinoista löytyy ekasta Mooseksen kirjasta. Hyvä aloitus.
2. Mooseksen kirja
Kaksijakoinen kirja: alkaa taas niillä pyhäkoulutarinoilla (Mooseksen syntymä, Egyptin vitsaukset jne.) ja siirtyy sitten Kymmenen käskyn jälkeen luettelemaan lakeja.
Tämä oli yllättävän kiinnostavaa. Minulla oli ennakkokäsitys, että Mooseksen lait olisivat tosi brutaaleja, ja kyllähän niissä saa kivitystuomion yhdestä sun toisesta syystä. Mutta vielä enemmän korostetaan sitä, että köyhiä, orpoja sekä muukalaisia tulee kohdella hyvin. Suorastaan sosiaalidemokraattinen asenne, ainakin rautakautisilla mittapuilla.
Mooses antaa tässä aika pitkälti ohjeet sivilisaation rakentamiseen. Ja myös pyhäkköteltan rakentamiseen.
4. Mooseksen kirja
Väenlaskua. Lisää lakeja. "Vaatteiden tupsuja koskeva määräys", uskokaa tai älkää. Ja lisää demariutta: tyttärillekin annetaan perintöoikeus. Sekä myös SUPERHAUSKOJA kohtauksia. Israelilaiset aina nurisevat Mooseksen kirjoissa, mutta huippu tulee täällä, kun israelilaiset valittavat ruoasta: "Täällä ei edes näe muuta kuin tuota iänikuista mannaa!" Jo on pilalle hemmoteltuja! Jumala vastaa like a boss: "Nyt saatte lihaa niin, että se lopulta pursuaa ulos sieraimistannekin."
En ole muuten koskaan sekuntiakaan suunnitellut keittäväni karitsaa emänsä maidossa, mutta nyt kun se on kielletty jo kolmasti, niin alkaa vähän tehdä mieli."
Antti Värtö
5. Mooseksen kirja ja Joosuan kirja
Aika pitkälle kerrataan edellisten kirjojen sisältöä. Nyt tosin mausteena on aiempaa enemmän sotia ja kansanmurhia.
Joosuan kirja jatkaa erinäisten kaupunkien asukkaiden surmaamista viimeiseen mieheen.
Sekä loppumattomia listoja siitä, kuka mistäkin heimosta saa minkäkin maapläntin omakseen. TYLSÄÄ ON.
En ole muuten koskaan sekuntiakaan suunnitellut keittäväni karitsaa emänsä maidossa, mutta nyt kun se on kielletty jo kolmasti, niin alkaa vähän tehdä mieli.
Esterin kirja
Ja nyt, jotain aivan muuta. Esterin kirja on ihan erilainen kuin muut VT:n kirjat. Se on eräänlainen veijaritarina, josta tulee myös mieleen Tuhannen ja yhden yön tarinat. Esterin kirja oli oikein raikas yllätys ja piristi luku-urakkaa huomattavasti.
Psalmit
Myönnän heti alkuun, että psalmien lukeminen putkeen ei tosiaan ole oikea tapa lukea niitä. Se on vähän kuin yrittäisi lukea virsikirjaa kannesta kanteen: voi niin tehdä, mutta ei se ole ideana. Jos näitä lukisi esim. yhden päivässä, voisi näistä varmaan nauttiakin.
Saarnaajan kirja
Turhuuksien turhuus, kaikki on turhuutta! Saarnaaja aloittaa väkevästi, ja sama mahtava meno jatkuu loppuun saakka.
Saarnaaja on pessimistinen, suorastaan nihilistinen – mutta samalla tosi hauska ja jopa hilpeä. Tämä ei ole yleinen yhdistelmä, mutta se toimii kybällä. Kaikki on turhaa, joten yhtä hyvin voi lakata murehtimasta, Saarnaaja tuntuu toteavan. Kaikista tähän mennessä lukemistani VT:n kirjoista Saarnaaja on parasta luettavaa.
Laulujen laulu
En toki ole varma, ja voin tietenkin olla ihan väärässäkin, mutta tässä kirjassa taidetaan puhua... SEXISTÄ?!??
Danielin kirja
Danielin kirja on kirjoitettu myöhemmin kuin sitä edeltävät profeettakirjat – ja sen huomaa. Enää Jumalaa ei kuvata kostavaksi ja tuhoavaksi raivonpesäksi, vaan kunnioitusta herättävän mahtavaksi. Jumala ei enää ole yksi tarinan henkilöistä, vaan selkeän ylimaallinen hahmo.
Jaa tämä artikkeli: