Opiskelijat Noora Savunen ja Aleksi Pienimäki työskentelivät kirkonkylän kaivauksilla.
Kirkonkylästä löytyi pappilan varhaisempi paikka
Arkeologiset kaivaukset tuottivat uutta tietoa kirkonkylän elämästä ennen 1700-lukua.
Pyhän Laurin kirkon puistossa tänä kesänä tehdyissä arkeologisissa kaivauksissa löytyi rakennuksen pohjarakenteita, kuten kivisiä perustuksia, kivistä ladottu tulisija ja puisia, pitkälle maatuneita lattianjäänteitä. Perustusten päällä olevista maakerroksista on paljastunut harvinaisiakin esineitä.
– Varovainen arvioni on, että rakennusjäänteet ovat vanhasta pappilasta tai sen pihapiirin rakennuksista, kertoo kaivauksia johtanut arkeologi, Vantaan kaupunginmuseon tutkija Andreas Koivisto.
Löydöt avaavat uuden näkymän kirkonkylään ajalta ennen karttoja. Vanhin tunnettu kartta kirkonkylästä on vuodelta 1699. Siinä pappila on jo nykyisellä paikallaan pienen mäen päällä. Nyt esiin kaivetut rakenteet sijaitsevat nykyisen pappilan ja kirkon välisessä rinteessä, joka myöhemmissä kartoissa on merkitty rakentamattomaksi pelloksi.
Tavoitteena tämän kesän kaivauksilla oli saada tietoa alueen elämästä ennen 1700-lukua. Koivisto on tuloksista innoissaan.
– Lähdimme liikkeelle oletuksesta, että pappilan takana rinteessä olisi ollut asutusta. Rinteet ovat olleet hyviä paikkoja asutukselle, koska niistä valuu vesi pois ja ne ovat lämpimiä.
– Kaivoimme 55 koekuoppaa. Kylmä hiki jo nousi, kun alkoi epäilyttää, löydämmekö yhtään mitään, kertoo Koivisto.
Esinelöydöt osoittavat, että kyse on ollut vauraasta talosta eli todennäköisimmin juuri pappilasta. Hienoimpia löytöjä ovat ohuet, koristellut lasinpalat, jotka voivat olla osia esimerkiksi lasipikareista, ja kaksi hopeakolikkoa. Esineet ovat peräisin 1300–1600-luvuilta.
– Hopeakolikoista toinen on tallinnalainen killinki 1500-luvun alusta ja toinen ruotsalainen kolikko kuningatar Kristiinan ajalta vuodelta 1634. Yleensä löydetyt kolikot ovat kuparia, Koivisto esittelee.
Koiviston mukaan esineet ovat olleet tuontitavaraa. Kirkonkylän talonpojat purjehtivat Tallinnaan käymään kauppaa ja toivat sieltä esimerkiksi saksalaista ja böömiläistä tavaraa.
Kaivauksissa on löytynyt myös saviastioiden paloja, liitupiippujen osia, metallisia veitsenteriä, eläinten luita ja paljon kalansuomuja. Ihmisten luita alueelta ei ole löytynyt.
Kaivaukset ovat osa kaupunginmuseon historiaprojektia Helsingin pitäjän kirkonkylässä. Projektin tavoitteena on muun muassa nettimuseon julkaiseminen kirkonkylästä vuoden 2014 loppuun mennessä. Kaivaukset päättyvät 23.8.
– Ensimmäinen vuosi kaivauksilla menee alueeseen tutustumiseen. Jos rahoitus järjestyy, haluaisin jatkaa tällä kohdalla ja laajentaa tutkimusaluetta, Koivisto sanoo.
Kirkonkylän kaivauksilla työskenteli yhdeksän henkeä. Koiviston ja apulaistutkija Riikka Väisäsen lisäksi mukana oli opiskelijoita Helsingin ja Turun yliopistoista.
Pyhän Laurin kirkon luona on aikaisemmin tehty kaivauksia vuosina 2006–2007. Silloin löytyi muun muassa kirkon vanha kiviaita.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Danin kaivauksissa ei löytynyt kultaista sonnia – mutta esinelöydöt saivat arkeologin oivaltamaan jotain
Hengellisyys AjankohtaistaArkeologi-pastori Merja Alanne tutki vuosia rautakautista Danin kaupunkia. Löydökset valaisevat myös sitä, millainen kirjakokoelma Vanha testamentti on.