Danin kaivauksissa ei löytynyt kultaista sonnia – mutta esinelöydöt saivat arkeologin oivaltamaan jotain
– Kun arkeologi menee paikalle, hän katsoo, mitä kerrostumista löydetään, Merja Alanne toteaa. Omat odotukset pitää jättää kotiin.

Danin kaivauksissa ei löytynyt kultaista sonnia – mutta esinelöydöt saivat arkeologin oivaltamaan jotain

Arkeologi-pastori Merja Alanne tutki vuosia rautakautista Danin kaupunkia. Löydökset valaisevat myös sitä, millainen kirjakokoelma Vanha testamentti on.

Merja Alanne keskeyttää lauseensa ja miettii.

– Niin, käytetäänkö me nyt ennen ajanlaskun alkua vai ennen Kristusta? hän kysyy.

– Tieteellisellä puolella puhutaan ajanlaskusta alusta, mutta minulta tulee syvältä tuo ennen Kristusta.

Tällä kertaa Alanne saa käyttää sitä, kumpi sopii suuhun paremmin.

Kyseiset ilmaisut vetävät viivan hänen kahden roolinsa väliin. Alanne on Leppävaaran seurakunnan pappi, mutta sitä ennen hän työskenteli vuosia raamatuntutkijana ja arkeologina.

Alanteen juuri valmistunut väitöskirja käsittelee rautakautisen Danin kaupungin historiaa. Nykyisessä Pohjois-Israelissa sijaitseva kaupunki hylättiin roomalaisajan jälkeen, ja nyt sen jäänteitä kaivetaan esiin. Alanteen tutkima ajanjakso sijoittuu vuosiin 900–200 ennen Kristusta.

Tutkimuksessa Alanne vertailee tuoreimpia arkeologisia tutkimustuloksia siihen, mitä Danin kaupungista sanotaan Raamatussa.

Tulokset valaisevat näppärästi sitä, minkälainen kirjakokoelma Vanha testamentti oikeastaan on ja miten siihen kannattaa suhtautua.

Kultaista sonnia ei löytynyt

Vuonna 1966 Abraham Biran aloitti kaivaukset Tel Danilla, Danin rauniokummulla. Paikalta löytyi kulttipaikka, jossa oli useita alttareita ja eläinten jäännöksiä.

Ensimmäisessä kuninkaiden kirjassa kerrotaan, että kuningas Jerobeam pystytti kultaisen sonnipatsaan Daniin ja Beteliin ja kehotti kansaa uhraamaan niille. Jerobeamin motiivi ei tarkalleen ottaen ollut epäjumalanpalvonta, vaan kuninkaiden välinen poliittinen peli. Niin tai näin, huonostihan siinä kävi.

Kun Biran löysi Danin raunioista kulttipaikan, hän totesi ykskantaan, että tässä se kultainen sonni oli.

– Ja tämä on juuri sitä yli menevää tulkintaa, toteaa Merja Alanne.

Alanteen mukaan tehdään virhe, jos Raamatun tekstien annetaan sanella, miten arkeologisia löydöksiä tulkitaan.

– Kun arkeologi menee paikalle, hän katsoo, mitä kerrostumista löydetään, Alanne toteaa.

Kultaisesta sonnista ei ole löytynyt merkkiäkään. Sen sijaan Danin kaivaukset kertovat ainakin siitä, että paikka oli monikulttuurinen. Esinelöydöissä on vaikutteita laajalta alueelta, mutta etenkin pohjoisesta Syyriasta.

Tässä kohtaa Merja Alanteen nenä alkoi vipattaa.

Kaivaukset aloitetaan ronskisti lapioimalla. Kun vastaan tulee esineitä, lapiot vaihdetaan harjoihin.

Kaivaukset aloitetaan ronskisti lapioimalla. Kun vastaan tulee esineitä, lapiot vaihdetaan harjoihin.

"Kuinka paljon oikeasti...?"

Raamatussa Dan mainitaan 21 kertaa, ja maininnoista melkein puolet ovat ilmauksia Danista Beersebaan. Beerseba on edelleen asutettu kaupunki Etelä-Israelissa Negevin autiomaassa. Danista Beersebaan oli fraasi, jolla määriteltiin Israelin rajat.

Suurin osa ilmauksista on Samuelin ja Kuninkaiden kirjoissa. Niiden kertomuksissa legendaariset kuninkaat Saul, Daavid ja Salomo hallitsevat yhtenäistä suur-Israelia.

Arkeologiset löydöt antavat osviittaa, että danilaiset elivät paljon vahvemmin pohjoisen Syyrian kuin eteläisen Israelin kulttuurisessa piirissä. Vaikutteita tuli myös etelästä, mutta ne olivat vähäisempiä.

– Keskeinen kysymykseni on, kuinka paljon Dania on oikeasti hallittu Israelin silloisesta pääkaupungista Samariasta – puhumattakaan Daavidin Jerusalemista, Alanne selittää.

Vastaus ei kuitenkaan ole joko tai. Rautakaudella valtioiden rajat eivät noudattaneet samaa logiikkaa kuin nykyään.

– Jos kuningas oli vahva, hän ulotti valtansa kauas. Heikompi kuningas taas oli suunnilleen jonkun vasalli, Alanne selittää.

Koska Raamatun teksteissä toistuu ilmaus Danista Beersebaan, Israelin valtapiiri on luultavasti jossain vaiheessa ulottunut Daniin. Kyseinen valtakausi on kuitenkin todennäköisesti paljon myöhäisempi kuin Daavidin ja Salomonin kultakausi. Alanteen mukaan myös Raamatun tarkka lukeminen tukee teoriaa.

– Suurimmassa osassa Raamatun kertomuksia Daavid pyörii paljon pienemmällä alueella etelässä.

Miksi ilmaus Danista Beersebaan sitten löytyy Daavidin seikkailujen lomasta? Selitys on yksinkertainen: myöhemmin vakiintunut ilmaus on kopioitu vanhempiin teksteihin.

Niin Vanhan testamentin kirjat ovat muodostuneet. Niihin on lisätty pätkiä, poistettu toisia ja muokattu kolmansia. Ajatus muuttumattomasta kaanonista on paljon nuorempi.

Kaivauspäivät aloitetaan ennen auringonnousua, jotta pahimmalta helteeltä vältytyään.

Kaivauspäivät aloitetaan ennen auringonnousua, jotta pahimmalta helteeltä vältytyään.

Ihmiset eivät juuri muutu

Assistentti, tutkijakoulutettava, tutkija, lehtori. Työ yliopistolla koostui puolen vuoden ja vuoden pätkistä. Merja Alanne oli opiskellut teologian ja arkeologian lisäksi psykologiaa ja seemiläisiä kieliä ja kulttuureita. Jossain vaiheessa Alanteesta alkoi tuntua, että tällä paketilla hänellä voisi olla annettavaa myös kirkolle.

Vuonna 2010 Alanne hyppäsi yliopistosta seurakuntapapiksi Leppävaaran. Työ on erilaista, mutta työkalu sama: Raamattu.

Kirkossa ja yliopistolla Raamatun käsittelyyn tosin pätevät eri säännöt. Tutkija tarkastelee Raamattua analyyttisen neutraalisti, pappi taas hengellisenä kirjana.

Tutkimukseen perehtynyt pappi ei voi heittää kriittistä viittaa pois harteiltaan. Alanteen mielestä siihen ei ole syytäkään.

– Jos Raamattua tarkastellaan vain hengellisesti ja henkilökohtaisesti, lähdetään helposti villeihin tulkintoihin. Tutkimus pitää jalat maassa.

Tutkimus ei myöskään vain riko vanhoja käsityksiä, vaan rakentaa myös siltoja. Merja Alanteelle on ollut tärkeää tajuta, että lähes 3 000 vuotta sitten Danissa eläneet ihmiset olivat pitkälti samanlaisia kuin 2010-luvun espoolaiset.

– On mieletön kokemus kulkea esiin kaivetuissa asunnoissa ja miettiä, että joku on täällä oikeasti asunut, syönyt ja tehnyt työtä. Iloinnut, surrut ja viettänyt perhe-elämää ja sukujuhlia.

Rautakauden ihmiset myös välittivät eteenpäin tekstejä, joiden he uskoivat olevan Jumalan sanaa, vaikka tiesivätkin niiden olevan ihmisen työtä. Niin uskoo myös Merja Alanne.

Kaivauskuvat ovat ympäri Israelia kaivauksilta, joihin Merja Alanne on osallistunut. Kaivausorganisaatio ei ole antanut lupaa yksityiskohtaisten kuvien julkaisemiseen Danin kaivauksilta.

Pitkät päivät kaivauksilla ovat historiaa. Merja Alanne työskentelee nykyään seurakuntapappina Leppävaarassa.

Pitkät päivät kaivauksilla ovat historiaa. Merja Alanne työskentelee nykyään seurakuntapappina Leppävaarassa.

 

Korjaus 21.4. kello 8.40: Jutun alussa luki aiemmin: "Alanne on Pohjois-Israelissa sijaitseva kaupunki, mutta sitä ennen hän työskenteli vuosia raamatuntutkijana ja arkeologina." Se ei pidä paikkaansa.

Jaa tämä artikkeli:

Minuutissa mystikoksi

Villi city