Kirkot saavat järjestää rahankeräyksiä
Yhteisvastuukerääjät ovat tuttu näky katukuvassa. Tulevaisuudessa kirkkojen on helpompi järjestää muitakin rahankeräyksiä apua tarvitseville.

Kirkot saavat järjestää rahankeräyksiä

Eduskunta hyväksyi juhannuksen alla rahankeräyslain osauudistuksen, jonka mukaan Suomen evankelisluterilainen kirkko ja Suomen ortodoksinen kirkko voivat järjestää rahankeräyksiä diakoniatyön tarpeisiin.

Myös yliopistoille taattiin oikeus panna toimeen rahankeräyksiä varojen hankkimiseksi yliopistolain mukaisen toiminnan tukemiseen.

Samalla rahankeräyksen voimassaoloaikaa pidennettiin kahdesta vuodesta viiteen vuoteen. Uusi laki astui voimaan 1.9.

Uudessa laissa katsotaan, että kirkkojen tekemä avustustyö rinnastuu monin tavoin yleishyödyllisten kansalaisjärjestöjen toimintaan, joilla on ollut mahdollisuus keräystoimintaan.

Lainmuutoksen taustalla on ollut seurakuntiin kohdistuva kasvava avuntarve. Avustustoimintaa rahoitetaan kirkon verotuotoilla, kolehtituotoilla, lahjoituksilla ja Yhteisvastuukeräyksen tuotoilla.

Nyt hiippakunnan tuomiokapituli voi hakea keräysluvan, jonka turvin seurakunnat voivat toteuttaa paikallisen keräyksen. Kirkon diakonian ja sielunhoidon johtajan Kalle Kuusimäen mukaan on erinomaista, että hiippakunnilla on oikeus toimeenpanna rahankeräyksiä erilaisissa kriiseissä olevien ihmisten auttamiseksi.

– Lakiuudistus selkeyttää huomattavasti tilannetta. Nyt seurakunnat voivat tarjota erilaisissa kriiseissä ihmisille luotettavan ja luonnollisen kanavan toimia ja auttaa, Kuusimäki arvioi.

Helsingin hiippakunnan hiippakuntadekaanin Reijo Liimataisen mukaan keräyslain muutos ei ole vielä noussut esiin paikallisseurakuntien toiminnoissa ja suunnitelmissa. Lainmuutos sinänsä on hänestä hyvä asia.

– Sitä en oikein ymmärrä, miksi hiippakunnat on tässä laitettu kuskin paikalle, koska paras osaaminen ja tuntuma on seurakunnissa, Liimatainen arvioi.

Rahankeräyslain uudistaminen jatkuu edelleen siten, että keräyksen luvanvaraisuudesta halutaan luopua. Jatkossa pelkkä ilmoitus keräyksen aloittamisesta sitä varten perustettuun rekisteriin riittäisi. Rekisteriä ylläpitäisivät aluehallintoviranomaiset ja maistraatit.

Teksti: Tommi Sarlin
Kuva: Markku Mattila

Jaa tämä artikkeli: