Kivi suussa
Olen alhainen olento. Syntilaskuri raksuttaa, kun minä ajatuksillani, sanoillani ja teoillani kolhin muita.
Onneksi Jumala on pitkäpinnainen. Hän on luvannut viskata syntilaskurin universumista ulos, kunhan vaan seuraan häntä. Niin mahtavan lupauksen äärellä on suorastaan pakko ainakin yrittää elää ihmisiksi.
Pirulla on kilpaileva tarjous, houkuttelevan paljon helpompi diili. Jos tartun siihen, voin lopettaa rasittavan itsetutkiskelun. Palvelupaketin nimi on ”Alhaisuus on muualla”. Sopimusehdoissa luvataan, että kun heittää kivellä toista, syntyy sellainen meteli, ettei oman syntilaskurin ärsyttävä tikitys enää kuulu.
Eivät ne kivenmurikat yleensä nyrkistä lähde. Suusta ne syöksyvät: ne ovat kiusaavia sanoja toisenlaiselle tai yleistäviä sanoja toisenlaisista. Eivät ne ole graniittia Suomen peruskalliosta, vaan ajatusmötiköitä, jotka on päästetty kivettymään.
Luojaa ei kiinnosta, olemmeko savolaisia, samarialaisia vai somalialaisia. Hän tietää, että pinnan alta alkaen olemme kaikki samannäköisiä.
Sisäisessä puhtaudessa on toki eroja. Me kuolevaiset emme kuitenkaan koskaan voi nähdä toistemme uumeniin. Parasta on siis vain keskittyä oman sisimmän siivoukseen.
Aloitan heittämällä ulos röykkiön omia ajatuskivettymiäni. Niin kuin Jumalakin on luvannut tehdä meikäläisen syntilaskurille.
Jaa tämä artikkeli: