Tärkeä etappi. Anita Järvisalo iloitsee Suurpellon uuden päiväkodin avautumisesta elokuussa. Järvisalo kuvattiin Suurpellon asukasyhdistyksen rakentamien viljelylaatikoiden luona.
Kodikas lähiö tehdään yhdessä
Asukkaat osallistuvat aktiivisesti kasvavan Suurpellon kehittämiseen.
Suurpellon asukasyhdistyksen puheenjohtaja Anita Järvisalo, 52, muutti Suurpeltoon kaksi vuotta sitten miehensä Kaj Järvisalon kanssa.
Järvisalon mielestä on viehättävää seurata kokonaisen kaupunginosan syntymistä. Hän eli lapsuutensa Viherkalliossa, joka oli tuolloin täysin uusi asuinalue. Saman tunnelman kokeminen uudelleen tuo mieleen nostalgisia muistoja.
Järvisalot valmistautuivat muuttoon jo ennakkoon olemalla mukana Suurpelto-seuran perustamisessa.
”Halusimme olla itse mukana myötävaikuttamassa yhteisöllisyyden syntymiseen”, Järvisalo sanoo.
Asukkaista valtaosa on lapsiperheitä ja työssä käyviä keski-ikäisiä. Järvisalon mukaan asukasyhdistyksen toimintaan on kuitenkin saatu hyvin väkeä.
Alkutaipaleen asukkaat sinnittelivät ilman ruokakauppaa, kunnes Suomenlinnan Siwa siirrettiin väliaikaisesti Suurpeltoon viime vuonna. Tulevaisuus tuo toki pysyvän kaupan tullessaan.
”Suurpeltoon tulee hyvät ja keskimääräistä espoolaista asuinaluetta paremmat palvelut”, Espoon kaupungin tekninen johtaja Olavi Louko lupaa.
Ekologisuus ja huipputeknologia yhdistyvät tulevaisuuden Suurpellossa.
Alueelle nousee matalaenergia- ja passiivienergiataloja, ja energiantuotantoon käytetään kaukolämmön lisäksi aurinkopaneeleja ja maalämpöä. Katuvalot ovat energiaa säästävää valkoista valoa.
Parkkipaikat on sijoitettu talojen alle, jotta pihat voidaan rauhoittaa kasveille.
Asuintalojen auloissa on sähköiset infotaulut, joista näkee muun muassa bussiaikataulut, sekä palvelueteiset, jotka toimivat nettikauppaostosten toimituspaikkoina.
Uutta on myös Suomen ensimmäinen automaattinen jätteenkeräysjärjestelmä, joka toimii maahan upotettujen säiliöiden ja putkien avulla.
Suurpellossa asuu nyt 2 500 asukasta, 15 vuoden kuluttua jo 10 000. Kasvun myötä bussit ovat alkaneet ajaa tiuhempaan Suurpellosta Kamppiin ja eri puolille Espoota.
”Tarkoitus on, että tulevina vuosina sähköbussit liikennöivät alueelta sekä Matinkylän että Niittykummun metroasemille”, Louko kaavailee.
Tulevaisuudessa bussilla pääsee melko helposti myös Olarin kirkkoon.
Olarin seurakunta osallistuu tiiviisti alueen suunnitteluun ja asukastapahtumiin. Seurakuntien taloudellisen tilanteen kiristymisen vuoksi kappelin rakentaminen Suurpeltoon on tosin joutunut uudelleen arvioitavaksi.
Olarin kirkkoherra Salla-Maria Viitapohja kertoo, että seurakunta keskittyy tällä hetkellä asukkaiden kohtaamiseen arjessa.
”Suurpellon info-paviljongin yhteydessä toimii jo seurakunnan perhekahvila, joka on osoittautunut tarpeelliseksi. Kahvila kokoaa lapsiperheitä yhteen kerran viikossa.”
Viitapohjan mukaan tulevaisuuden tavoitteena on saada seurakunnalle lähikohtaamispiste esimerkiksi kauppakeskuksen yhteyteen.
Asukasyhdistys vaikuttaa monella rintamalla. Asukasilloissa on käsitelty asumiseen liittyviä teemoja. Liikuntaryhmät toimivat säännöllisesti ja tavaranvaihtopalvelu pyörii vilkkaasti netissä.
Yhdessä on rakennettu viljelylaatikoita, linnunpelätin ja kompostori. Viljelyksillä kasvaa esimerkiksi mansikoita, kurpitsoja ja yrttejä.
Toukokuinen Kukkiva Suurpelto -päivä on vuotuinen asukastapahtuma, johon alueen ulkopuolisetkin vierailijat ovat tervetulleita.
Asukasyhdistys suunnittelee myös aluetta esittelevää opaskarttaa. Ajatuksena on järjestää tulevaisuudessa Suurpelto-kävelyretkiä, joiden aikana voisi avata esimerkiksi sitä, miksi liikenneympyrän keskellä kasvaa kukkien sijasta heinää.
”Meillä oli oma bändikin, Suurpelto Big Field Band, mutta se muutti Lohjalle”, Järvisalo kertoo.
Muuttoautot surraavat Suurpeltoon sitä mukaa kuin uusia asuintaloja valmistuu. Mutta Järvisalon mukaan muuttoliikettä on sekä sisään että ulos. Suurpelto hakee vielä omaa identiteettiään.
”Ritinää ja ratinaa alueen keskeneräisyydestä kuulee joskus, mutta onhan se ollut tiedossa jo tänne muutettaessa”, Järvisalo hämmästelee.
Monialainen yhteistyö alueen kehittämiseksi jatkuu.
Laurea ammattikorkeakoulun opiskelijat ideoivat opinnäytetöissään erilaisia palvelukonsepteja. Asukasyhdistys tunnustelee yhteistyön mahdollisuuksia myös Vantaan Kivistössä toimivan, yhteisöllisyyttä edistävän MarjaVerkon kanssa.
Marttayhdistys aloitti toimintansa Suurpellossa viime keväänä. Martoilla on työn alla kokki Harri Syrjäsen keksimän, kauden kasviksista syntyvän Suurpelto-sopan jatkokehittely.
Päiväkodin harjakaisia ja Opinmäen peruskiven muurausta juhlistettiin taannoin, ja Suurpelto-seura sai olla mukana juhlissa.
Ensi vuonna valmistuu Opinmäen koulukeskus. Kampukselle tulee peruskoulu, kansainvälinen koulu, liikuntahalli, työväenopisto sekä tiloja asukkaiden käyttöön.
”On hienoa nähdä alueen rakentuminen ja olla mukana juhlistamassa etappeja”, Anita Järvisalo sanoo.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Rakkauden puutarhaan voi kuka tahansa istuttaa rakkautta symboloivan puun
Hyvä elämäEspoon Suurpellossa sijaitseva puutarha-alue tarjoaa vaihtoehdon rakkauden lukoille ja silloille.
