Kati Tuura ja Eira Mononen ovat olleet perustamassa Suurpeltoon yhteisöllistä Rakkauden puutarhaa.
Rakkauden puutarhaan voi kuka tahansa istuttaa rakkautta symboloivan puun
Espoon Suurpellossa sijaitseva puutarha-alue tarjoaa vaihtoehdon rakkauden lukoille ja silloille.
Storhemtin puistossa Suurpellossa voi ihastella yli 70 puuntaimea omistajiensa nimikylttien kera. Toukokuussa avattu Rakkauden puutarha on saanut espoolaiset liikkeelle.
– Avajaisten jälkeen tänne on istutettu puita tasaiseen tahtiin. Suurin osa niistä on omena- ja kirsikkapuita, sanoo Espoon kaupungin luonnonhoitoyksikön päällikkö Kati Tuura.
Kaupungin ajatuksena on ollut tarjota ekologinen ja yhteisöllinen vaihtoehto rakkauden lukoille ja silloille. Puu symboloi rakkautta luontoa kohtaan, mutta sen voi istuttaa myös parisuhteen tai minkä tahansa rakkauden symboliksi.
– Rakkauden kohdetta ei ole haluttu rajoittaa. Puun istuttamiseen voi liittyä vaikkapa kotiseuturakkautta ja yhteisöllisyyttä. Puita ovatkin käyneet istuttamassa niin eri-ikäiset pariskunnat kuin päiväkoti-, koululais- ja partiolaisryhmät, kertoo hankkeessa mukana olevan Suurpelto-seuran puheenjohtaja Eira Mononen.
Hän itse kävi istuttamassa miehensä kanssa suklaakirsikkapuun taimen heidän 40 vuotta kestäneen yhteisen taipaleensa merkeissä.
On kiinnostavaa nähdä, miten puutarha kasvaa vuosien mittaan kansalaisten omin voimin."
- Suurpelto-seuran puheenjohtaja Eira Mononen
Jokainen vastaa oman puunsa hoidosta
Rakkauden puutarha sai alkunsa, kun kaupunginvaltuutettu Mari Anthoni teki viime syksynä aloitteen Rakkauden metsän perustamiseksi Espooseen. Idean siitä oli alun perin esittänyt matkailualan vaikuttaja Anu Nylund.
Rakkauden metsästä muotoutui Espoossa Rakkauden puutarha, koska kaupungin virkamiehet totesivat, että alueen pitää olla helposti saavutettavissa. Sen vuoksi se ei voi olla keskellä metsää.
– Maisema-arkkitehti Sari Knuuti etsi ehdolle muutaman paikan, ja valitsimme niistä Suurpellon. Storhemtin puisto on vanhaa pellonpohjaa, joten maaperä on otollista eri puulajien istuttamiselle. Lisäksi lähellä on pysäköintialue ja viereisestä Gräsanojasta saa kasteluvettä.
Kati Tuura toteaa, ettei Rakkauden puutarha ole kaupungille iso kustannus. Kaupunki on vain antanut käyttöön maa-alueen ja laatinut istutusohjeistuksen.
Kaupunki ei hoida puita, sillä kyse on vapaasta kansalaistoiminnasta. Tämä tarkoittaa sitä, että jokainen vastaa itse istuttamansa puun kastelusta ja muusta hoidosta.
– On kiinnostavaa nähdä, miten puutarha kasvaa vuosien mittaan kansalaisten omin voimin, Eira Mononen sanoo.
Istutusohjeita löytyy puutarhasta ja netistä
Puutarhaan voi istuttaa puuntaimen kuka tahansa. Taimen voi varustaa pienellä nimikyltillä, josta näkyy sen omistaja ja istutuspäivä. Alueelle mahtuu yhteensä noin 300 puuta.
Istutusohjeita on saatavilla kolmella kielellä itse puutarhassa, kaupungin sivuilla ja Laurea-ammattikorkeakoulun perustamilla Rakkauden puutarha -nimisillä Facebook-sivuilla. Laurean opiskelijat ovat olleet hankkeessa muutenkin aktiivisesti mukana. He muun muassa myivät puutarhan avajaisissa puuntaimia Yhteisövirta-yhdistyksensä kautta.
Kati Tuuran mukaan puuntaimi ei vaadi alussa paljonkaan hoitamista, lähinnä vain kastelua.
– Taimi on kuitenkin hyvä tukea kepillä ja suojata verkolla jyrsijöiltä. On myös katsottava, että muihin puihin tulee sopivasti etäisyyttä ja että ruohonleikkuulle jää tilaa. Hedelmäpuiden hoidosta voi lukea lisää netistä tai kysyä taimimyymälästä.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Juha Solantie hoitaa ’’paratiisin hedelmien tarhaansa’’ tieteellisellä otteella – Avoimet puutarhat -tapahtumaan osallistuvalla pihalla näkyy ilmastonmuutokseen varautuminen
Hyvä elämäHelsingin Pirkkolassa asuvalle insinöörille hedelmäpuiden kasvatus antaa vastapainoa työlle. Sunnuntaina muutkin pääsevät näkemään, kuinka aprikoosit ja päärynät kasvavat Suomessa.
Testaa, tunnetko parisuhteen perusteita!
Hyvä elämä
