Kohtaaminen kärpäsen kanssa
Näin kaislan lehdellä kärpäsen,
sen pää oli turkoosinsininen.
— Mistä matka, lentävä jalokivi?
— Zeeee! Tuollahan meitä on pitkä rivi!
— Ai missä? Uljaissa unelmissa?
— Zääääh! Taivaan seinien sokkelissa!
Et taida olla tiedoilta kypsin.
Jos olisit, tuntisit Apokalypsin:
Ziiii zee! Jaspis, safiiri, kalsedoni,
smaragdi, sardo-do-do-nyksi, karneoli,
krysoliitti, bery-ry-rylli — zyzizyy! — topaasi,
hyasintti, ametisti, kryso-so-so-ppppraasi! *
— Ei turkoosia? Jäitkö siis yli?
— Yli jääneitäkään ei Luojamme hyli:
hän keinutti minua kämmenellään
ja puhalsi, lähetti lentämään.
Zäzäzää! On hienoa hyönteisyys!
Veden välke! Kaislojen myönteisyys!
— Että sillä lailla...
— Juu, ja, hei! Uusi laulu! Näin se soi:
zeee zieee zyyyyy
srrrr zyzyzyzyzyzy
ziiiiiiiiii moi, moi!
*Ilm. 21: 19–20
Jaa tämä artikkeli: