Auramon entisissä tiloissa Vantaalla vastaanottokeskuksesta vastaa SPR, jolla keskuksia on eniten. SPR:llä myös on pitkä kokemus vok:ien ylläpidosta, näin ei välttämättä ole alalle tulleilla uusilla toimijoilla. Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Kokemattomuus voi selittää ylilyönnit vastaanottokeskuksissa
Kaupalliset toimijat ylläpitävät keskuksia nyt ensimmäistä kertaa. Vastaanottokeskuksen ylläpito on monelle toimijalle uusi asia, mikä voi selittää ylilyönnit tilanteen vaatiessa nopeaa reagointia.
Sri Lankasta tamili-sissejä 1990-luvulla Suomeen paenneelle Rajkumar Sabanadesanille on karttunut vakuuttava ammatillinen kokemus Suomessa. Hän on opiskellut lähihoitajaksi ja sosionomiksi Tampereella. Sabanadesan johti muutama vuosi sitten johti SPR:n vastaanottokeskuksia muun muassa Tampereella ja Lammilla.
Miehelle on siten kertynyt vahva näkemys vastaanottokeskuksen toiminnasta, ja nykyään hän toimii IMO:n konsulttina muun muassa maahanmuuttoon liittyvissä asioissa. Julkisuudessa kritisoidun Luonan toimintaa hän ei tunne.
”En tunne tarpeeksi sitä kommentoidakseni. Olen kuullut yrityksestä samoja juttuja, mitä uutisista on viime aikoina saanut lukea”, Sabanadesan sanoo.
Ylilyöntejä tulee nopeasti reagoidessa
Luonan saaman kritiikin takia on jopa kyseenalaistettu, pitäisikö yrityksille antaa vastaanottokeskuksia ylläpidettäväksi. Periaatteessa Sabanadesan on sitä mieltä, että kaupallinen toimija voi hyvin perustaa ja pyörittää vastaanottokeskuksia.
”Minusta se olisi ihan suotavaa laajemmassakin mittakaavassa kuin nyt. Ylilyöntejä keskuksissa tulee, koska tilanne on vaatinut nopeaa reagointia. Kysynkin, onko viranomaisilla ollut tarpeeksi aikaa pohtia esimerkiksi sitä, että pitäisikö laissa velvoittaa erilaiseen työntekijärakenteeseen vastaanottokeskuksissa: niin että keskuksissa on enemmän palkallisia ammattilaisia, jotka kantavat vastuuta ihan toisella tavalla kuin mitä vapaaehtoiselta voi odottaa.”
Kuntien ymmärrettävä, mitä tilaavat
Vastaanottokeskuksen toimivuudesta puhuttaessa Sabanadesan painottaa palveluntarjoajan lisäksi myös tilaajan vastuuta. Luonan tapauksessa tilaajina toimivat kunnat.
”Kuinka palveluja voidaan kehittää, jos tilaaja ei tiedä sitä vaatia”, pohtii Sabanadesan.
Luona Oy on saanut kritiikkiä osakseen muun muassa siitä, että se käyttää esimerkiksi seurakuntien vapaaehtoisia työvoimana, vaikka se on kaupallinen toimija. Sabanadesan ei suoralta kädeltä teilaa vapaaehtoisten työskentelyä yksityisessä vastaanottokeskuksessa, mutta huomauttaa, että ongelmia syntyy, jos keskuksen ammatillisia vaatimuksia ei tunnusteta.
”Vastaanotto ei sinällään ole rakettitiedettä, mutta useat maahan tulevista tarvitsevat psykososiaalisia palveluja, joiden järjestäminen vaatii osaamista. Pitää tuntea vastaanottolaki ja kouluttautua muidenkin vaatimusten tasolle. Vastaanottotyöhön liittyy myös byrokratiaa, jota ei mielellään sälyttäisi vapaaehtoisten harteille.”
Sabanadesan painottaa, että SPR:n työllä vastaanottokeskuksissa on pitkät perinteet ja vankka osaamispohja, joten kaupallisen toimijan arviointi on siksi haastavaa. Kertyneellä kokemuksellaan Sabanadesan kuitenkin kiteyttää vastaanottokeskuksen työntekijöiden koulutuksen tärkeyttä.
”Suomessa ei kouluteta varsinaisesti vastaanottokeskustyöhön, joten se jää palvelun tarjoajan ja tilaajan kontolle.”
Luona aloittanut epäkohtien korjaamisen
Viitisenkymmentä eri toimijaa ylläpitää yhteensä 227:ää vastaanottokeskusta eri puolilla Suomea. Tilanne on poikkeuksellinen, sillä nyt ensimmäistä kertaa vastaanottokeskusten ylläpidosta ovat vastanneet myös kaupalliset toimijat. Aiemmin keskuksia on ollut vain kunnilla, valtiolla ja SPR:llä.
Aikuisten ja perheiden 147:stä vastaanottokeskuksia ylläpitää reilu parikymmentä toimijaa. Eniten niitä on SPR:llä. Lisäksi niitä ylläpitää valtio, kunnat sekä esimerkiksi pari seurakuntaa, muutama järjestö sekä kahdeksan yksityistä toimijaa.
80 alaikäisyksikön ylläpitäjissä on yksityisiä toimijoita enemmän, yhteensä 30. Osa näistä toimijoista ylläpitää myös aikuisten keskuksia. Kritiikin kohteena olevalla Luonalla on vastaanottokeskuksia Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Hyvinkäällä.
”Viime vuoden aikana perustettiin suuri määrä uusia keskuksia. Nyt valvontaohjeita on päivitetty vastaamaan paremmin tätä uutta tilannetta. Jos akuuttia palautetta tulee asukkailta, naapureilta, työntekijöiltä tai vapaaehtoisilta, niin asiat kyllä selvitetään. Luonan kanssa asioita on selvitetty ja Luona on aloittanut epäkohtien korjaamisen”, Maahanmuuttoviraston tiedottaja Verna Leinonen kertoo.
Vastaanottokeskuksen perustoiminnot on määritelty laissa ja työntekijöiden määrästä Maahanmuuttovirasto antaa suosituksensa. Mutta eroja on vastaanottokeskusten järjestämässä toiminnassa, ja tietenkin jo sijaintipaikkakuntien erot vaikuttavat keskuksiin.
Turvallisuustarkastukset käynnissä
Vastaanottokeskuksen perustoimintojen taso, kuten työntekijöiden määrä, on määritelty laissa, mutta vastaanottokeskukset ovat luonnollisesti keskenään erilaisia. Eroja on vastaanottokeskusten järjestämässä toiminnassa, ja tietenkin jo sijaintipaikkakuntien erot vaikuttavat keskuksiin.
Parhaillaan maahanmuuttovirasto arvioi vastaanottokeskuksia. Virasto käy arvioissa läpi kaikki vastaanottokeskukset toiminnallisuuden, taloudellisuuden ja turvallisuuden valossa ja arvioi, onko toimintaan tarpeen tehdä muutoksia tai lakkauttaa osa keskuksista kokonaan.
Erityisesti on kiinnitetty huomiota turvallisuuteen. Maahanmuuttoviraston turvallisuuden asiantuntijat vierailevat jokaisessa vastaanottokeskuksessa alkuvuoden aikana. Käynnit aloitettiin niistä vastaanottokeskuksista, jotka poliisi listasi haasteellisimmiksi turvallisuuden näkökulmasta. Yhteensä käyntejä oli helmikuun alkupuolella tehty jo 80.
Jaa tämä artikkeli: