Kolehtihaaveihin kertyy kymmeniä miljoonia – kuka rahat saa?
Kuva: Kirkon kuvapankki / Aarne Ormio

Kuva: Kirkon kuvapankki / Aarne Ormio

Kolehtihaaveihin kertyy kymmeniä miljoonia – kuka rahat saa?

Viime vuonna koko Suomessa kerättiin kolehteina liki 19 miljoonaa euroa. Valomerkki selvitti, miksi raha päätyy vuodesta toiseen pitkälti samoille järjestöille.

Vantaan Rekolan seurakunnassa kolehtihaaviin päätyy messussa kymmenistä euroista kahteensataan euroa. Monella kävijällä ei ole käteistä rahaa mukanaan.

Pikkukolikoista kasvaa kuitenkin vuodessa valtakunnallisesti suuri potti.

Viime vuonna kaikissa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jumalanpalveluksissa kerättiin ennakkotiedon mukaan kolehteina yli 9 miljoonaa euroa. Kun mukaan lasketaan myös muissa seurakunnan tilaisuuksissa kerätyt kolehdit, summa nousee liki 19 miljoonaan.

Vain viidennes kolehdeista jää seurakuntien omaan toimintaan. Reilu kolmannes puolestaan päätyy parille kymmenelle kirkolliselle järjestölle.

Eniten kolehteja saavat vuodesta toiseen kirkon lähetysjärjestöt ja Kirkon Ulkomaanapu. Niiden suosiota selittää kolehtien määräytymistapa.

Pääkaupunkiseudun suurimmat kolehtituotot Helsingissä

Helsingissä kolehtituottoja tuli reilu miljoona. Vantaalla ja Espoossa jäätiin reiluun 100 000 euroon. Kauniaisissa tulos oli puolestaan vajaa 35 000 euroa.

Viime vuonna koko Suomessa kerättiin ennakkotiedon mukaan kolehteina hieman vajaa 19 miljoonaa. Luvusta puuttuu vielä kuuden seurakunnan tiedot.

Koko Suomen kolehdeista vajaa viidennes päätyy seurakuntien omaan toimintaan. Rahaa saatetaan käyttää esimerkiksi erilaisten retkien, leirien ja virkistyspäivien järjestämiseen.

Kolehteja vain kirkollisille järjestöille

Noin puolet vuoden päiväjumalanpalvelusten kolehtikohteista päättää yhteisestä hallinnosta huolehtiva kirkkohallitus ja hiippakunnat. Seurakunta saa siis itse valita vain noin puolet kolehtikohteista.

”Kolehti kerätään kirkon työn tukemiseen, joten on luontevaa, että niitä osoitetaan tahoille, jotka tukevat kirkon perustehtävän toteuttamista”, kertoo kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalo. Siksi monet yleishyödylliset järjestöt rajautuvat pois kolehdin saajista.

Käytännössä kaikki kirkkohallituksen kolehtien saajat ovat kirkollisia järjestöjä. Ainoan poikkeuksen tekevät veteraanijärjestöt, joiden kautta on tuettu veteraanien parissa tehtävää hengellistä toimintaa.

Kirkkohallituksen määräämistä kolehdeista valtaosa on sidottu päivään tai muuhun ajanjaksoon. Seurakunnan tulee kerätä ne tiettynä pyhäpäivänä kaikissa pääjumalanpalveluksissa.

”Yhtenäinen kolehtipäivä tukee esimerkiksi kolehdista tiedottamista valtakunnallisesti. Kolehdin saajat tuottavat yleensä myös materiaalia kolehtipyhän teemoista ja teksteistä seurakuntien käyttöön”, Keskitalo toteaa.

Kaikkia apua tarvitsevia ei voi auttaa

Rekolan seurakunnan kirkkoherra Laura Maria Latikka toivoisi seurakunnille lisää vapautta valita kolehtikohteita.

”Tuntuu siltä, että kaikkia avunsaajia on vaikea saada mahtumaan kalenteriin. On sellaisia kohteita, joita haluaisi auttaa. Puolestaan kirkkohallituksen kohteissa on sellaisia, jotka eivät tunnu meidän seurakunnallamme läheisiltä ja tärkeiltä”, Latikka kuvailee.

Kyllähän se on tosi tärkeää, että tieto kolehdin hakijan toiminnasta on saavuttanut minut tavalla tai toisella."

– Kirkkoherra Laura Maria Latikka

Päiväsidonnaisuus tuottaa myös seurakunnissa haasteita. Kirkkohallituksen ohjeistuksen mukaan kolehdin voi siirtää ainoastaan erityisen painavasta syystä.

Rekolassa kirkkohallituksen määräämä kolehti on saanut siirtyä seurakunnan tukeman lähetystyöntekijän tullessa vierailulle. Vierailupäivänä kolehti on kerätty nimikkolähetin edustamalle järjestölle.

Sopimus takaa yhden kolehdin lähetysjärjestöille

Kolehtien määräytymisperusteet selittävät osaltaan kirkon virallisten lähetysjärjestöjen hyviä kolehtituloksia. Kirkkohallituksen kanssa perussopimuksen tehneille lähetysjärjestöille ja Kirkon Ulkomaanavulle myönnetään vuosittain ainakin yksi kolehti.

Usein kolehteja on myönnetty enemmänkin kuin yksi. Tänä vuonna Suomen Lähetysseuralle ja Kirkon Ulkomaanavulle kerätään kummallekin viisi kolehtia.

Kolehtien määrää on lisätty viime vuodesta kehitysyhteistyövarojen leikkaamisen vuoksi.

Vuosittain osa Yhteisvastuukeräyksen tuotoista ohjataan Kirkon Ulkomaanavulle. Yhteisvastuun tuloja ei ole kuitenkaan huomioitu taulukossa Ulkomaanavun kolehtituotoissa.

Tiedotus, perinteet ja suositukset vaikuttavat

Järjestöt pyrkivät aktiivisesti vaikuttamaan kolehtikohteisiin. Latikan mukaan pyyntöjä tippuu joka vuosi nipullinen erilaisilta toimijoilta ja järjestöiltä.

Seurakunnissa kirkkoherra valmistelee esityksen kolehtikohteista seurakuntaneuvoston päätettäväksi. Silloin järjestön tiedottamisella on suuri merkitys.

”Kyllähän se on tosi tärkeää, että tieto kolehdin hakijan toiminnasta on saavuttanut minut tavalla tai toisella. Valintaan vaikuttaa tieto siitä, että hakijan työ kantaa oikeasti hedelmää”, Latikka kertoo.

Kirkkohallitus ottaa kantaa päättäessään kolehtikohteista, näkeekö se järjestön työmuodon merkittävänä."

– Toiminnanjohtaja Ulla Saunaluoma

Rekolassa myös perinteet vaikuttavat paljon kolehtikohteiden valintaan. Nimikkolähetit ja -kohteet sekä ystävyysseurakunnat saavat vuosittain omat kolehtinsa.

Loput kohteet löytyvät kirkkohallituksen kokoamalta suosituslistalta. Käytännössä lista koostuu pitkälti samoista järjestöistä, jotka ovat saaneet ajanjaksoon sidotun kolehdin.

Kolehdin saaminen kertoo arvostuksesta

Kirkkokolehtien merkitys järjestöille vaihtelee: toisella järjestöllä kolehtien osuus varainhankinnasta on 4 prosentin luokkaa, kun taas toisella yli 50 prosenttia.

Kolehteina ansaitut summatkin riippuvat merkittävästi järjestöstä. Kirkkohallituksen ajankohtaan sidotun kolehdin saaneilla järjestöillä vuoden kolehtituotot vaihtelevat reilusta kahdestakymmenestä tuhannesta yli miljoonaan euroon.

Esimerkiksi Kansan Raamattuseura keräsi kolehteina viime vuonna reilut 200 000 euroa. Järjestölle kolehdit eivät ole varainkeruun pääväylä, mutta kirkkohallituksen päätöksellä on suuri symbolinen merkitys.

”Kirkkohallitus ottaa kantaa päättäessään kolehtikohteista, näkeekö se järjestön työmuodon merkittävänä. Meillä esimerkiksi virallinen kolehti tulee opiskelija- ja nuorisotyölle”, kertoo Kansan Raamattuseuran toiminnanjohtaja Ulla Saunaluoma.

Kolehdit muodostavat jopa puolet järjestön varainhankinnasta

Etenkin moni pieni järjestö saa suuren osan varainhankinnan tuloista kolehdeista. Esimerkiksi retriittiohjaajia kouluttavalla Hiljaisuuden Ystävät ry:llä kolehdit muodostivat viime vuonna reilun puolikkaan varainhankinnan tuotoista.

Harvalla järjestöllä osuus on kuitenkaan näin suuri. Tyypillisimmillään osuus vaihtelee 10 prosentin molemmin puolin.

Pienillä järjestöillä varainhankinnan ja kolehtien tulot voivat vaihdella voimakkaasti vuodesta riippuen. Yksi syy tähän on se, että kirkkohallitus myöntää ajankohtaan sidotun kolehdin pienimmille järjestöille vuorovuosin.

Oma itsekkyys puntarissa

Kolehdeilla on kristinuskossa pitkät perinteet. Jo toisella vuosisadalla oli tapana, että seurakuntalaiset toivat jumalanpalvelukseen yhteistä ateriaa varten tarvittavat antimet. Antimista erotettiin osa sairaita ja muita tarvitsevia varten ja vietiin heille aterian jälkeen.

”Kun pidän jumalanpalvelusta, sisällytän mielelläni tilaisuuteen kolehdin. Se muistuttaa antamisen tärkeydestä ja laittaa miettimään omaa itsekkyyttä sekä ahneutta”, Laura Maria Latikka toteaa.

Saunaluoma näkee kuitenkin kolehtien haasteena puutteellisen informaation. Hän toivoisi, että kolehtikohteita esiteltäisiin messussa kävijöille vielä nykyistä tarkemmin.

Näin kävijät saisivat faktatietoa tukemaan päätöstään siitä, kuinka paljon ovat valmiita lahjoittamaan kolehtikohteelle.

Kuva: Kirkon kuvapankki / Aarne Ormio

Kuva: Kirkon kuvapankki / Aarne Ormio

Veteraanivastuun hakemus katosi, mutta järjestö saa silti kolehdin

Veteraanijärjestöjen varainhankintaa hallinnoivan Veteraanivastuun kolehtihakemus tälle vuodelle ei koskaan päätynyt kirkkohallitukseen. Siitä huolimatta järjestölle kerätään itsenäisyyspäivänä kolehti.

Kansliapäällikkö Jukka Keskitalon mukaan kyseessä on poikkeuksellinen menettelytapa.

”Toukokuussa 2015 kirkkohallituksen täysistunto oli nimenomaisesti jo ennakolta maininnut kolehtiperusteissa veteraanien hengellisen työn kolehdilla tuettavaksi kohteeksi”, toteaa Keskitalo. Siksi Veteraanivastuu saa kolehdin hakemuksen puuttumisesta huolimatta.

Aikaisempina vuosina Veteraanivastuu on saanut kaksi kolehtia. Tänä vuonna se kuitenkin saa tyytyä yhteen.

Mitä Veteraanivastuun hakemukselle tapahtui?

”Olen tehnyt kolehtihakemukset 1990-luvulta lähtien. Vuoden 2015 toukokuussa tein hakemuksen ja postitin sen. Sitä ei vain sitten kirkkohallituksesta löytynyt”, kertoo Suomen Sotaveteraaniliiton toiminnanjohtaja Markku Seppä.

Hän arvostaa kirkkohallituksen päätöstä myöntää kolehti hakemuksen puutteesta huolimatta. Ensi vuoden kolehtia varten Veteraanivastuun hakemus toimitettiin henkilökohtaisesti suoraan kirkkohallitukseen.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi