Pääkaupunkiseudun seurakuntien talous näyttää hyvältä – kenties liiankin hyvältä.
Pääkaupunkiseudun seurakunnille kertyi yli 8 miljoonan ylijäämä
Seurakuntien talous on ennakoitua parempi muun muassa säästöjen takia. Tulevaisuuden ratkaisee jäsenkehitys.
Pääkaupunkiseudun seurakuntayhtymien eli Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan seurakuntien yhteenlaskettu ylijäämä oli viime vuonna yli kahdeksan miljoonaa euroa.
Tilanne on parempi kuin seurakuntien taloudesta vastaavat ennakoivat, mutta säästöohjelmista ei tingitä. Taustalla oleva tilannekuva ei nimittäin ole muuttunut.
Kaupunkien väkimäärä kasvaa, mutta seurakuntien väkimäärä ja samalla veronmaksajien määrä laskee. Syynä tähän on paitsi kirkosta eroaminen myös maahanmuutto. Esimerkiksi Espoossa kaupungin kasvusta vieraskielisten osuus on arviolta 75 prosenttia.
Seurakunnat havahtuivat tilanteeseen ennen kuin oli liian myöhäistä.
Seurakuntien tilinpäätökset olivat plussan puolella myös edellisenä vuonna ja osassa pidempäänkin. Tämä johtuu siitä, että jäsenmäärän lasku ei ole vielä näkynyt verotuloissa yhtä paljon kuin pelättiin. Koska nuoremmissa ikäluokissa jäsenyysprosentit ovat vanhempia pienempiä, vaikutus tulee viiveellä.
Lisäksi seurakunnat havahtuivat tilanteeseen ennen kuin oli liian myöhäistä. Vantaa aloitti oman talouden tasapainotusohjelmansa jo vuonna 2013, Espoo 2016 ja Helsinki 2016. Tämä on tarkoittanut muun muassa väen vähentämistä luonnollisen poistuman kautta, ulkopuolisten ostojen vähentämistä, tiloista luopumista ja investointien siirtämistä. Jälkimmäinen näkyy korjausvelan kasvuna.
Osa viime vuoden ylijäämästä selittyy satunnaisilla tekijöillä, esimerkiksi myydyllä omaisuudella ja yhteisöveron muuttumisella valtion tueksi. Seurakunnille maksettiin viime vuonna aiemman yhteisöveron jäämiä, mutta jatkossa näitä ei tule. Yhteisövero muuttui valtion budjettitueksi ja sitä jaetaan kirkon sisällä niin, että pääkaupunkiseudun seurakunnat menettävät ja maaseutupitäjät voittavat.
Helsinki varautuu julmaan tulevaisuuteen
Kirkko ja kaupunki kysyi taloustilanteesta kaikilta seurakuntayhtymiltä. Ellei jäsenkehitys muutu paremmaksi, säästölinja jatkuu. Jos toimintaan halutaan jotakin lisää, se on tehtävä muuttamalla painotuksia budjetin sisällä. Näin on siitä huolimatta, että esimerkiksi Helsingin seurakuntien kassavarat kasvoivat viime vuoden aikana 144,9 miljoonasta 166,5 miljoonaan euroon.
– On totta, että meillä on nyt kohtuullisen hyvä rahoitustilanne. Mutta pitää huomioida, että investointitarpeemme kiinteistöjen kunnossapitoon on iso. Tulovirtamme ei riitä sen kattamiseen, ja se syö kassavaroja. Tämän takia pitää tehdä rakenteellisia muutoksia. Lisäksi kiinteistöjen määrää pitää arvioida kriittisesti ja myös luopua tiloista, sanoo hallintojohtaja Jussi Muhonen.
Helsingin seurakuntien viime vuoden tilinpäätös oli vajaat 4,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Ylijäämä pieneni edellisvuodesta yli 10 miljoonalla eurolla, mutta vuoden 2015 tulosta paransivat kertaluonteiset myyntivoitot sijoituksista ja maaomaisuudesta.
– Viime vuoden ylijäämään oli monta syytä. Kirkollisverotuloja kertyi ennakoitua enemmän. Toimintakuluissa säästettiin suunniteltua enemmän. Noin kolme miljoonaa oli kuitenkin nyt poistuvan yhteisöverotuksen tilityksiä, joita ei enää tulevaisuudessa ole, kertoo Muhonen.
Vantaalla pysyviä virkoja ja toimia ei vieläkään täytetä ilman erillistä täyttölupaa.
Helsingin seurakunnissa aloitettiin viime vuonna kolmevuotinen toimintakulttuurin muutoshanke. Siinä tehdään rajuja leikkauksia, mutta pyritään samalla muuttamaan toimintaa niin, että seurakunnan jäsenyyden merkitys vahvistuu.
Seurakuntien sisällä muutos on herättänyt myös vastustusta. On esimerkiksi kysytty, onko talouskuuri liian raju. Ensi vuoteen seurakunnat varautuvat seitsemän prosenttia nykyistä pienemmällä toimintakehyksellä.
Osasta kiinteistöjä luovutaan säästösyistä. Listalla on esimerkiksi leirikeskuksista Kellokoski, Tiilikanoja ja hiljattain palanut Honkalinna. Päätöksiä niistä ei kuitenkaan ole vielä tehty.
– Meillä on käytössämme pidemmän aikavälin talousennusteet ja niiden näkymä näyttää julmalta. Toimintaympäristö muuttuu Helsingissä lähivuosina merkittävästi. Jos jäsenmäärä laskee niin kuin ennusteissa ennakoidaan, verotulot laskevat voimakkaasti, toteaa Muhonen.
Hänen mielestään on parempi säästää seinissä kuin leikata henkilöstöä, vaikka senkin määrä vähenee. Irtisanomisiin ei kuitenkaan herkästi ryhdytä, ellei tilanne heikenny. Yhtymänjohtaja, Kallion kirkkoherra Teemu Laajasalo muistuttaa parista tärkeästä asiasta seurakuntien taloudessa.
– Kirkosta eroamisella on vaikutus siihen, miten pystymme toimimaan. On tärkeää, että ihmiset ymmärtävät tämän. Seurakuntien kannalta on olennaista, ettei ajauduta leikkaustunnelmaan, vaan rohjetaan tehdä iloisesti hyvää perustyötä ja kalastetaan uusillakin verkoilla jäseniä Kristuksen kirkon piiriin. Sitä paitsi maailman kirkkojen mittapuussa meillä on huikeat resurssit, muistuttaa Laajasalo.
Jos seurakuntien jäsenmäärä jatkaa laskuaan, rahavarat hupenevat nopeasti. Siksi seurakunnat jatkavat säästölinjalla.
Rakennukset nielevät säästöjä Espoossa ja Vantaalla
Espoon seurakuntien hallintojohtaja Risto Hämäläinen ja talouspäällikkö Harri Hakulinen vastaavat kysymyksiin yhdessä. Heidän mukaansa 2,3 miljoonaa euroa ylijäämäisen tilinpäätöksen taustalla vaikuttavat samat syyt kuin Helsingissä.
Ensinnäkin kirkollisverotuloja kertyi Espoossa 43,1 miljoonaa euroa, mikä oli 1,7 prosenttia enemmän kuin vuonna 2015. Toiseksi jo edesmenneen yhteisöveron tilittämättömiä osuuksia tuli seurakunnille 1,2 miljoonaa euroa. Tätä kertaerää ei oltu huomioitu talousarviossa. Liikevoittoja tuli liikekiinteistöosakkeiden myynnistä 0,8 miljoonaa euroa. Mikä tärkeintä, seurakunnat säästivät.
– Viime vuonna aloitetun sopeuttamisohjelman toteuttaminen tapahtui nopeammassa ja tiiviimmässä tahdissa kuin oli arvioitu. Käyttötaloudesta säästettiin 2,4 miljoonaa euroa. Sopeuttamisohjelmaa pitää kuitenkin jatkaa, jotta seurakuntien maksukyky turvataan myös tulevaisuudessa, kommentoivat Hämäläinen ja Hakulinen.
Heidän mukaansa Espoon seurakuntien kassavarat ovat positiivisista ylijäämistä huolimatta pienentyneet. Käyttömenot kasvoivat takavuosina liikaa. Rahaa tarvitaan, koska Espoon seurakuntien on pakko korjata kirkkojaan. Espoonlahden ja Tapiolan kirkot tarvitsevat sitä välttämättä.
Vantaalla oltiin kolmesta isosta seurakuntayhtymästä ensimmäisenä tilanteessa, jossa taloutta oli pakko tasapainottaa. Muutamasta tilasta, kuten Vaaralan kirkosta, on luovuttu. Tikkurilan kirkko on seissyt jo vuosia tyhjillään, Pyhän Annan lastenkirkko on suljettuna homevaurion vuoksi. Kiinteistömenoista on siis säästetty sekä tahtoen että tahtomattaan.
Yhtymänjohtaja Juha Tuohimäen mukaan seurakunnat ja niiden yhteiset palvelut ovat tinkineet menoistaan. Henkilöstö on muutamassa vuodessa vähentynyt reilusti. Pysyviä virkoja ja toimia ei vieläkään täytetä ilman erillistä täyttölupaa. Toimintatuottoja on saatu lisää ja verotulojen taso on pysynyt suunnilleen ennallaan. Tilinpäätös oli 1,7 miljoonaa euroa ylijäämäinen.
– Kiinteistöjen korjausvelkaa on syntynyt melkoisesti ja Tikkurilaan tarvitaan uusi kirkko, investointisuunnitelman hinta-arvio on 60 miljoonaa. Varaudumme siksi myös viiden miljoonan euron velanottoon. Jäsenmäärä on laskenut seitsemässä vuodessa lähes 10 000 hengellä. Eli ei meidän kannata tinkiä säästöohjelmasta.
Pieni Kauniaisten seurakuntayhtymä teki myös noin 45 000 euron positiivisen tilinpäätöksen, jota ei ole vielä käsitelty yhtymän hallintoelimissä. Talouspäällikkö Eeva-Mari Salmen mukaan kaupungin asukasmäärä ja myös seurakuntalaisten määrä on kasvanut, paitsi viime vuonna, jolloin seurakuntien väkimäärä väheni. Kauniaisissa ei tarvita varsinaisia sopeutustoimia, mutta tarkasti on elettävä.
Voiko kukkaronnyöreistä koskaan hellittää?
Kaiken kaikkiaan pääkaupunkiseudun seurakuntien taloustilanne on parempi kuin voisi olettaa, mutta tulevaisuuden epävarmuus puoltaa säästöohjelmia. Silti kysymys taloudesta vastaaville kuuluu: onko olemassa tilannetta, jolloin kukkaronnyöreistä voisi hieman hellittää ja panostaa lisää toimintaan?
Vastaus on yksimielinen. Taloutta pitää valmistella realismin eikä toiveiden pohjalta. Kuitenkin, jos kehitys jatkuu oletettua parempana, muutoksia voidaan tehdä. Varsinkin, jos jäsenmäärä kääntyy kasvuun.
Korjaus 7.4. kello 8.45: Jutussa sanottiin aiemmin, että Vantaan seurakuntien jäsenmäärä on laskenut viidessä vuodessa yli 10 000 hengellä. Oikeasti jäsenmäärä on laskenut seitsemässä vuodessa lähes 10 000 hengellä.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Seurakunnat pääsivät plussalle tilinpäätöksissään – kirkollisverotuloja kertyi arvioitua enemmän, mutta energiakustannusten nousu kutisti tulosta
AjankohtaistaTarkalla talouden hoitamisella pääkaupunkiseudun seurakuntien tulevaisuus näyttää kohtuulliselta.
