210,87 euroa. Hannu Hapuli ja Tiina Seppänen laskivat sunnuntaina Johanneksenkirkon sakastissa kolehdin, joka kannettiin Yhteisvastuun hyväksi. Hapulin mukaan Yhteisvastuukeräyksen, Kirkon Ulkomaanavun ja kirkon diakoniatyön kohteisiin kerättävät kolehdit keräävät suurimmat summat. Kuva: Sirpa Päivinen
Kolehtikohteita arvioidaan kriittisesti
Seurakunnissa livetään kolehdin keräämisestä Älä alistu -kampanjan taustajärjestöille.
Kolehtituottojen jako on noussut keskusteluun seksuaalivähemmistöjä syrjivän Älä alistu -kampanjan seurauksena useissa seurakunnissa. Kallion seurakunnan seurakuntaneuvosto päätti olla tilittämättä tulevan palmusunnuntain kolehtia Suomen Raamattuopistolle, joka on yksi kampanjan taustajärjestöistä. Sen sijaan kolehdin tuotto ohjataan Yhteisvastuukeräykselle.
Seurakuntaneuvoston päätös rikkoo kirkkohallituksen määräystä, jonka mukaan palmusunnuntain kolehti kerätään kaikissa kirkoissa Suomen Raamattuopiston raamattuopetukseen ja nuorisotyöhön. Päätöksestä jätettiin kolme eriävää mielipidettä, joista yhden jätti kirkkoherra Heikki Ahonen. Ainakin yksi seurakunnan jäsen on esittänyt oikaisuvaatimuksen.
Myöhemmin Ahonen päätti, että kolehti kerätään sittenkin Raamattuopistolle kirkkohallituksen määräyksen mukaisesti.
– Kirkkoherran tehtävänä on valvoa seurakunnan toiminnan laillisuutta. Seurakuntaneuvosto päätti asiasta, joka ei kuulu sen toimivaltaan, Ahonen perustelee.
Saman seurakunnan jumalanpalveluksessa kerättiin sunnuntaina 3. huhtikuuta kolehti Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen lapsi-ja nuorisotyöhön Etiopiassa, Japanissa ja Venäjällä. Kirkkohallituksen määräämää kolehtikohdetta esitellessään pastori Ilkka Sariola oli sanonut seurakunnalle vapaasti siteeraten: ”Joudun raskain mielin toteamaan, että Kansanlähetys on yksi Älä alistu-kampanjan taustajärjestöistä. Itse irtisanoudun kampanjasta, mutta jokainen seuratkoon tässä sydäntään”. Sariola oli keskustellut aikeestaan esimiehensä, kirkkoherra Ahosen kanssa, joka oli kehottanut tätä pidättäytymään puheenvuorosta.
– En voinut olla hiljaa. Silti toivon, että kirkossa voitaisiin puhua enemmän Kristuksesta ja vähemmän seksuaalikysymyksistä, Sariola sanoo.
Kirkkovuoteen kuuluu noin 75 päiväjumalanpalvelusta, joista noin puolessa kerätään kolehti kirkkohallituksen määräämiin kohteisiin. Muissa messuissa ja tilaisuuksissa kerättävän kolehdin saajan päättää seurakunta. Yhteisöt hakevat kolehtituottoa kirkkohallitukselta, jonka täysistunto päättää kolehtikohteiden valinnan periaatteista toukokuussa.
Kolehtikohteet ja päivämäärät lyödään lukkoon syksyllä. Vahvoilla jaossa ovat olleet Kirkon Ulkomaanapu ja Suomen Lähetysseura. Kolehtien tuotto on viime vuosina ollut runsaat 8 miljoonaa euroa vuodessa. Tavallisena sunnuntaina kolehdin tuotto on valtakunnallisesti noin 70 000–100 000 euroa.
Malmin seurakunnassa kirkkohallituksen määräyksiä on kierretty siten, että virallinen kolehti on kerätty vain yhdessä seurakunnan kirkoista. Muissa kirkoissa kolehti on osoitettu seurakunnan valitsemaan kohteeseen. Näin toimittiin myös sunnuntaina 3. huhtikuuta.
– Seurakuntaneuvoston enemmistön toivomuksesta päätin, että muissa kuin Malmin kirkossa kolehti kerätään Yhteisvastuukeräykselle, kertoo vt. kirkkoherrana toiminut Antti Ylinen.
Malmin kirkkoherra Pertti Simola tukee Ylisen ratkaisua ja katsoo, että seurakunnalla on tällainen tulkinnanvapaus.
Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalo tyrmää menettelyn.
– Kirkkohallituksen kolehtipäätös perustuu lakiin ja sitoo seurakuntia, eikä seurakuntaneuvostolla ole kirkkohallituksen päättämien kolehtien osalta päätösvaltaa. Kolehti tulee kerätä nimettyyn kohteeseen kaikissa seurakunnan kirkoissa, Keskitalo sanoo.
Seurakunnat ovat erityisen painavista syistä voineet vaihtaa kolehtipäiviä keskenään siten, että kirkkohallituksen määräämän kolehdin asemesta on esimerkiksi teemajumalanpalveluksessa kerätty teemaan paremmin sopiva kolehti. Vastineeksi kirkkohallituksen määräämä kolehti on siirretty kerättäväksi lähimpänä mahdollisena seurakunnan omavalintaisen kolehtikohteen päivänä.
– Tämä on vakiintunut hallinnollinen käytäntö. Asiasta on sovittava etukäteen kirkkohallituksen kanssa esimerkiksi sähköpostitse, Keskitalo huomauttaa.
Jukka Keskitalo ei halua kommentoida yksittäisiä kolehtijupakoita eikä lähde arvioimaan, koituuko niistä seuraamuksia.
– Toivon malttia ja harkintaa, nyt on tehty pikaisia ratkaisuja tunteella. Julkisoikeudellisessa yhteisössä on toimittava lain mukaan. Joka tapauksessa piakkoin tehdään päätöksiä ensi vuodelle ja ne voidaan tehdä uusin perustein hyvässä järjestyksessä.
Salla Korpela
Jaa tämä artikkeli: