null Kolmen hehtaarin metsä on kuin pieni aarre

Glimsinjoki virtaa valtoimenaan myös kesäaikaan. Kuva: Jukka Granstrom

Glimsinjoki virtaa valtoimenaan myös kesäaikaan. Kuva: Jukka Granstrom

Kolmen hehtaarin metsä on kuin pieni aarre

Turunväylä viistää lähellä, mutta sen jymy ei kanna Ingaksenmetsään. Aarnimainen alue saa kehittyä luonnon ehdoilla.

Tässä tuntee itsensä pieneksi”, myhäilee Espoon seurakuntayhtymän puistopuutarhuri Asko Leinonen.

Kukapa ei tuntisi nojaillessaan järeään kolmekymmenmetriseen kuusivanhukseen.

Ollaan Ingaksenmetsässä Bembölen itälaidalla. Havuvaltainen sekametsä pudottautuu Glimsinjokeen. Ilmassa tuntuu virtaveden hapekas raikkaus.

Mutkittelevassa uomassa kohisee vuolas koski näin sydänkesälläkin. Äänen ylitse kantaa vain vaivoin tiltaltin tasaisen rento laulu.

"Täällä ei kuule liikenteen jymyä, vaikka Turunväylä on lähellä", huomauttaa Leinonen.

Hänelle jyrkät törmät tuovat mieleen Karhunkierroksen, Kuusamon maineikkaan vaellusreitin.

Täällä voi tavata liito-oravan tai saukon

Espoon seurakuntayhtymän omistama Ingaksenmetsä on luonnonarvoiltaan pieni aarre.

Jokilaakson saniaislehto on harvinainen luontotyyppi niin kuin sen yläpuolinen lehtomainen kangas nuorine vaahteroineen ja tammineen.

Pisteenä iin päällä ovat iäkkäinä ylispuina metsää hallitsevat hongat ja kuuset, joista jälkimmäiset tarjoavat myös runsaasti lahopuuta.

Paikan aarnimaisuus kelpaa vaateliaille lajeille, kuten pikkutikalle ja liito-oravalle. Joelta voi tavata tuurilla saukon ja lahopuulta uhanalaisen välkkyludekäävän, luteelta haiskahtavan kermanvalkean sienen.

Uhanalaisia metsälajeja on yli 800

Ingaksenmetsä rauhoitettiin kuusi vuotta sitten. Aloite lähti Asko Leinoselta.

"Suojelu sopii kirkon linjaan ja seurakunnan ympäristödiplomin tavoitteisiin."

Näillä 3,2 hehtaarilla on merkitystä. Eteläisessä Suomessa metsistä on suojeltu vain prosentti eikä luonnontilaisen kaltaista metsää ole kuin jokunen promille metsäalasta.

Uhanalaisia metsälajeja on runsas 800 ja näistä yli kolmannes aarnien lajeja – ajatellapa olentojen hätää.

 

Suojelu sopii kirkon linjaan ja seurakunnan ympäristödiplomin tavoitteisiin." - Asko Leinonen

 

Ingaksenmetsässä polveilee jokunen polku. Paikalliset tuntevat metsän, tuskin juuri muut.

Villin keitaan virkistysmerkitys kuitenkin vain kasvaa lähialueiden rakentuessa. Siitä voisi olla hyötyä myös koululuokille – ja miksei muutaman sadan metrin päässä sijaitsevalle Jorvin sairaalalle.

"On tutkittu juttu, että luonnossa oleskelulla on parantava vaikutus", Leinonen muistuttaa.

Metsässä on luontevaa patikoida niin seurassa kuin yksin. Tosin jälkimmäinen vaihtoehto on illuusio. Havumetsässä 44-numeroisen saappaanjäljen kokoisella alalla elää isompien selkärangattomien lisäksi keskimäärin neljäsataa änkyrimatoa, 1500 hyppyhäntäistä, 19 000 punkkia ja satatuhatta sukkulamatoa.

Ingaksenmetsä lienee tätäkin eliörikkaampi.

Ekologisin termein ilmaistuna Ingaksenmetsässä sukkessio on saavuttanut kliimaksivaiheen eli eliöyhteisö on vakaa. Metsä vain on ja humisee.


Joskus kun humina yltyy, sitä seuraa ryskyminen. Näin on käynyt Ingaksessa viime vuosien myrskyillä. Pystyyn kuolleita kuusijättiläisiä on myös kaadettu turvallisuussyistä.

"Asukkaat ovat kyselleet puuta. Rutikuiva kelo olisi hyvää suoraan saunanpesään. Mutta ei voi antaa, täällä luonto saa tehdä tehtävänsä."

Espoon seurakunnat omistavat noin neljäsataa hehtaaria metsää. Suurimmat omistukset sijoittuvat Varsinais-Suomen Perniöön. Espoossa pinta-alaltaan ja luonnonarvoiltaan huomattava on muun muassa Velskolan palsta. Metsien hoitoa ja hakkuita varten on laadittu vuoteen 2019 ulottuva suunnitelma.

Metsän siimeksestä kulttuurimaisemaan

Siinä missä Ingaksenmetsä on sankka ja kätköinen, on maisemaa hoidettu heti suojelualueen ulkopuolella.

”Vitikko” – niin kuin Utajärveltä lähtenyt Leinonen kutsuu tiheää pöpelikköä – on saanut väistyä historialliseen pappilamiljööseen kuuluvan peltonäkymän edestä.

Ratkaisu toimii. Suojan ja näkyvyyden yhdistelmä on ihmiselle lajityypillisesti mieluinen.

Yli 80 hehtaaria suojeltua metsää

Espoon seurakuntayhtymä rauhoitti Ingaksenmetsän (3,2 hehtaaria) luonnonsuojelualueeksi vuonna 2010.

Velskolan alueen maista on liitetty jo aiemmin 78 hehtaaria Natura-alueeseen. Natura 2000 -alueiden verkostolla suojellaan koko Euroopan unionissa tärkeitä luontotyyppejä ja lajeja. Tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: