null Mielipide: Seurakuntien metsissä tehdään avohakkuita vain tuholaisten leviämisen ehkäisemiseksi

Mielipide: Seurakuntien metsissä tehdään avohakkuita vain tuholaisten leviämisen ehkäisemiseksi

Eeva-Liisa Salovaara ja Riitta Wahlström esittivät, että seurakuntien tulisi luopua avohakkuista omien metsiensä hoidossa. Tämä toteutuu jo Helsingin ja Vantaan seurakunnissa.

Helsingin seurakuntayhtymällä on metsää noin 250 hehtaaria, josta METSO-suojeltua noin 29 hehtaaria. Metsät sijaitsevat Siuntiossa ja Joensuun Tuupovaarassa. Soiden ennallistaminen on annettu Luonnonsuojeluliiton Hiilipörssille ja se tehdään, kun on sopiva talvi sen tekemiseen. Kaikki metsät on PEFC-sertifioitu, ja ensi vuonna selvitämme metsien FSC-sertifiointia.

Helsingin seurakuntayhtymässä pyrimme metsien jatkuvaan kasvatukseen ja virkistyskäyttöön. Joissain tapauksissa, esimerkiksi jos metsissä on kaarnakuoriaisia, voidaan joutua tuholaisten leviämisen estämiseksi turvautumaan avohakkuuseen.

Avohakkuita emme Vantaan seurakuntien metsissä tee ollenkaan.

Vantaan seurakuntayhtymällä on metsää 280 hehtaaria. Metsät sijaitsevat Vantaalla, Nurmijärvellä ja Asikkalassa. Luontoarvoiltaan arvokkaimpia alueita on suojeltu: Kylmäojan luonnonsuojelualueeseen rajoittuva korpi ja Asikkalan Tontunniemessä sijaitseva tuore lehto. Nurmijärvellä Heikkilän tilalla puron varren lehtomainen kangasmetsä kuuluu METSO-suojeluohjelmaan.

Vantaan seurakuntien metsiä hoidamme virkistyskäyttöä varten. Metsissä tehtävät hoitotyöt ovat harvennuksia. Niiden tavoitteena on välttää metsän kehittyminen siten, että pienet puut alkavat kuolla ja metsä yksipuolistua.

Poistamme metsistä puita, jotta metsä säilyisi terveempänä ja sen rakenne monipuolisempana. Harvennushakkuut tehdään talvella, ei lintujen pesintäaikana eikä kesäaikana. Avohakkuita emme Vantaan seurakuntien metsissä tee ollenkaan.

Päivi Kiviniemi

ympäristömestari, Helsingin seurakuntayhtymä

Minna Aho

hautaustoimen päällikkö, Vantaan seurakuntayhtymä

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi