null Kolumni: Eriarvoistuminen koituu kuolemaksemme

Kolumni: Eriarvoistuminen koituu kuolemaksemme

Suomen pitäisi torjua aktiivisemmin pieni- ja suurituloisimpien eliniän eroja.

Suomi menestyy monissa kansainvälisissä vertailuissa, mutta pärjää surkeasti tarkasteltaessa eri tuloluokkien elinajanodotetta. Sosioekonomiset terveyserot ovat kasvaneet: Suurituloisimpien naisten elinikä oli vielä 1980-luvun lopulla 3,9 vuotta pidempi kuin pienituloisimpien, mutta vuonna 2007 ero oli venynyt 6,8 vuodeksi. Suurituloisimmat miehet taas elivät 80-luvulla keskimäärin 7,4 vuotta pienituloisimpia pidempään. Vuonna 2007 ero oli 12,5 vuotta suurituloisimpien miesten eduksi.
 

Sosiaalinen ympäristömme muokkaa meitä läpi elämämme."


Olisi kovin helppoa ajatella, että olemme vain biologisia olentoja, ainoastaan geeniemme ohjaamia. Sosiaalinen ympäristömme kuitenkin muokkaa meitä läpi elämämme ja ohjaa jatkuvasti tekemisiämme. Se, millainen koulutus, etninen tausta, sukupuoli, tulot tai vaikkapa asuinolosuhteet meillä on, vaikuttaa kaikki siihen, kuinka pärjäämme, mutta myös siihen, kuinka koemme oman asemamme yhteiskunnassa.


Psyko-fyysis-sosiaalisina olentoina hyvinvointikokemustamme rakentavat vahvasti myös vertailut, joita teemme ympärillämme oleviin ihmisiin: saatamme verrata ylöspäin esimerkiksi meitä uralla pidemmällä oleviin ja asettaa tavoitteitamme nykytilaa korkeammiksi, tai toisaalta nähdä elämänmahdollisuudet alaspäin.

Väittämään "Tulevaisuudessa elämäni on parempaa" vastaa suomalaisissa leipäjonoissa käyvistä positiivisesti vain puolet (täysin samaa ja jokseenkin samaa mieltä). Väestötasolla tulos on kymmenystä parempi (62 %).

Kokemus rakentuu niin vertailusta paremmin voivaan enemmistöön kuin myös konkreettisista niukkuuden elementeistä ja niiden elämää hankaloittavista seurauksista, kuten heikosta työmarkkina-asemasta, asumisen kalleudesta, matalammasta koulutuksesta ja yksin asumisesta.

Tutkijat ympäri maailmaa varoittavat sosioekonomisten terveys- ja hyvinvointierojen kasvun vaikutuksesta yhteiskuntiemme menestykseen: yhdenvertaisimmat maat pärjäävät monella mittarilla mitattuna parhaiten. Vuodesta 1995 lähtien yksikään valtioneuvoston kanslian tutkimushanke ei ole silti selvittänyt, millaisten politiikkaohjelmien avulla eriarvoisuutta voitaisiin vähentää.

Kirjoittaja on köyhyystutkija ja Vihreiden varapuheenjohtaja
maria.ohisalo@gmail.com

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: