Helsinkiläisten keskimäärin hyvän terveydentilan ja suuren kuolleisuuden ristiriita selittyy pitkälti pienituloisten ja matalasti koulutettujen helsinkiläisten liiallisella alkoholinkäytöllä.
Helsingissä on Suomen suurimmat erot asukkaiden sairastavuudessa
Helsinkiläiset sairastavat muuta maata vähemmän kansantauteja. Silti työikäisten kuolleisuus on selvästi muuta Suomea suurempi.
Helsinki on kahtiajakautunut kaupunki, vaikka terveyden ja hyvinvoinnin tilastoissa kaupunki kukoistaa. Helsingissä on muuhun Suomeen nähden vähemmän kansantauteja, kuten diabetesta, psykooseja, sydämen vajaatoimintaa, nivelreumaa, astmaa, verenpainetautia tai sepelvaltimotautia.
Yksittäisistä kansantaudeista ainoastaan psykoosit ovat helsinkiläisten keskuudessa koko maan väestön tasolla.
Tiedot käyvät ilmi tuoreesta Helsingin tila ja kehitys 2016 -raportista. Sen mukaan kuolleisuus sydäninfarktiin ja sepelvaltimotautiin, jotka ovat verenkiertoelinten sairauksista yleisimpiä, on Helsingissä sekä miehillä että naisilla huomattavasti pienempää kuin muualla maassa.
Vaikka Helsinki vaikuttaa erittäin terveeltä, elinajanodote on koko muuta maata lyhyempi.
– Työikäisten eli 25–64-vuotiaiden ikävakioitu kuolleisuus on Helsingissä noin 15 prosenttia suurempi kuin muualla maassa, sanoo Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkija, valtiotieteen tohtori Netta Mäki.
– 65–79-vuotiailla vastaavasti ikävakioitu kuolleisuus on muuhun Suomeen nähden Helsingissä kuusi prosenttia suurempi miehillä ja 11 prosenttia suurempi naisilla, Mäki sanoo.
Hänen mukaansa 80 vuotta täyttäneillä miehillä ei ole alueellista eroa, ja naisilla kuolleisuus on Helsingissä hieman alempaa kuin muualla Suomessa.
Alueelliset erot sairastavuudessa ja kuolleisuudessa ovat Helsingissä suuret, mutta eriarvoisuuden kasvamisesta ei silti ole selkeää näyttöä.
Viina vie matalapalkkaiset hautaan
Helsingin keskimäärin hyvän terveydentilan ja suuren kuolleisuuden ristiriita selittyy pitkälti pienituloisten ja matalasti koulutettujen helsinkiläisten liiallisella alkoholinkäytöllä.
– Terveydentilan tilastoimisessa käytetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Kelan aineistoja, mutta näissä kartoituksissa ei mitata alkoholismia sairautena, Mäki sanoo.
– Kuitenkin Helsingissä juuri matalasti koulutettujen liiallinen alkoholinkäyttö ja siitä seuraavat sairaudet lisäävät kuolleisuutta, Mäki sanoo.
Helsingin tila ja kehitys 2016 -raportin mukaan alkoholisairaudet ja alkoholimyrkytykset selittävät yli neljäsosan Helsingin ja muun maan välisestä elinajanodotteen erosta 25 vuotta täyttäneen väestön osalta. Helsinkiläismiehistä peräti 40 prosenttia ja naisista 27 prosenttia käyttää liikaa alkoholia. Matalan koulutustason miehistä lähes puolet käyttää alkoholia liikaa.
Matala tulotaso ja korkea kuolleisuus samoilla alueilla
Helsingin tila ja kehitys 2016 -raportti kiinnittää huomiota siihen, että korkea työttömyys, matala tulo- ja koulutustaso sekä tavallista korkeampi kuolleisuus paikantuvat usein samoihin kaupunginosiin.
– Alueelliset erot sairastavuudessa ja kuolleisuudessa ovat Helsingissä suuret, mutta eriarvoisuuden kasvamisesta ei silti ole selkeää näyttöä, Mäki sanoo.
Pisimmät elinajanodotteet olivat Eteläisessä ja Pohjoisessa suurpiirissä ja naisilla lisäksi Läntisessä suurpiirissä. Pienin elinajanodote puolestaan on Keskisessä suurpiirissä.
– Peruspiirien välillä erot elinajanodotteessa ovat luonnollisesti suuremmat kuin karkeammalla aluejaolla tarkasteltaessa. Ero suurimman ja pienimmän elinajanodotteen alueen välillä olikin miehillä 10,5 vuotta ja naisilla 6,5 vuotta. Lyhin elinajanodote on Jakomäessä ja pisin Vironniemellä, Mäki summaa.
Alueita voidaan tarkastella myös niiden tulotason mukaan.
– Pienituloisten osuus on pienin Tuomarinkylässä, ja siellä elinajanodote onkin peräti 83,9 vuotta. Eniten pienituloisia on Helsingissä Jakomäessä, jossa elinajanodote jää 75,6 vuoteen. Näin ollen pieni- ja suurituloisten asuinalueiden keskinäinen ero oli peräti 8,3 vuotta, Mäki sanoo.
– Miesten osalta ero on 10,7 vuotta. Naisilla puolestaan ero ääripäiden välillä on 6,2 vuotta.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kolumni: Eriarvoistuminen koituu kuolemaksemme
PuheenvuorotSuomen pitäisi torjua aktiivisemmin pieni- ja suurituloisimpien eliniän eroja.
