Kolumni: Ihan tavallista vain

Kolumni: Ihan tavallista vain

Sauli Niinistö, tasavallan presidentti, pani virkaan tultuaan liikkeelle hankkeen, joka sai nimekseen Ihan tavallisia asioita. Tarkoitus on tukea lapsia ja nuoria, että he pysyisivät kiinni elämässä. Vastuu kuuluu jokaiselle, ei vain viranomaisille. Kysy itseltäsi, mitä sinä voit tehdä lähellä elävän lapsen ja nuoren hyväksi.

Hankkeen idea on, että aloitetaan ihan tavallisista asioista, arkikeinoista. Pienet askeleet, jotka voidaan ottaa, ovat tehokkaampia kuin suuret tavoitteet, joihin ei koskaan päästä.

Nettisivuilta www.tavallisia.fi löytää monenlaisia vihjeitä lasten ja nuorten tukemiseksi. Monet keinot ovat tuttuja, mutta tahtovat silti usein unohtua. Kertaus ei ole pahitteeksi. Pari esimerkkiä: Arki sujuu paremmin, jossa sillä on rytmi. Säännöllinen elämänmeno luo turvaa. Ystävällisyys auttaa tulemaan toimeen toisten kanssa. Hyvä kaveriporukka vahvistaa. Apua saa pyytää ja apua pitää antaa.

Tavallisuudessa on voimaa. Tavalliset asiat ratkaisevat sen, millaiseksi elämä muodostuu. Erikoisuudet voivat olla kiehtovia, mutta ne myös vanhenevat nopeasti. Uutuudet stressaavat ja kiihdyttävät.

Vanhemmuuteen riittää, että ollaan, läsnä, rinnalla ja yhdessä. Ei tarvita kummallisia konsteja. Ihan tavalliset asiat auttavat.

Myös kirkossa tavalliset asiat ovat tärkeimpiä. Uskokin on ihan tavallinen asia, enemmän olemista kuin tekemistä. Riittää, että muistaa luoda silmät taivaaseen. Rukouksen voi mumista sydämessään. Jumala huolehtii enemmän kuin mitä me ehdimme murehtia.

Kaikkein tavallisin, mutta vaikuttavin kirkon toimintamuoto on äidin iltarukous. Yhdellä rukouksella pärjää. ”Ilta on tullut, Luojani, armias ole suojani.” Lisäsanat löytyvät virsikirjasta, numero 563.

Tätä iltarukousta voi laulaa lapsena ja sen voi laulaa vanhuksen haudalla. Tavallisen virren varassa selviää taivaaseen asti.

Kirjoittaja on piispa.

Jaa tämä artikkeli: