null Kolumni: Onko kasvu luonnonlaki vai politiikkaa?

Kuva: Jukka Granström.

Kuva: Jukka Granström.

Puheenvuorot

Kolumni: Onko kasvu luonnonlaki vai politiikkaa?

Kaksi miljoonaa asukasta Helsingin seudulla vuonna 2050. Mutta onko siinä järkeä?

Tänä vuonna Helsingin seudulle rakennetaan keskimäärin reilut 11 300 uutta asuntoa. Espoon osuus siitä on noin 2 400 asuntoa, mikä täyttää suunnilleen Espoolle asennetun vuosittaisen rakentamistavoitteen. Helsingin rakentamistavoite on 5 000, minkä se miltei täyttää. Vantaa ei ihan yllä 2 000 valmistuneen asunnon tavoitteeseen. Kauniaisiin on noussut reilut 130 uutta kotia vuodessa, ja se ylittää kirkkaasti 80 asunnon tavoitteen.

Espoon, kuten muidenkin paikkakuntien, tavoite perustuu valtion ja Helsingin seudun 14 kunnan tekemään maankäytön, liikenteen ja asumisen pitkän aikavälin suunnitelmaan (Masu 2050).

Metropolialueen kasvun ja kehittymisen varmistamiseksi laaditun suunnitelman mukaan vuonna 2050 Helsingin seudulla asuisi kaksi miljoonaa asukasta ja täällä olisi yli miljoona työpaikkaa.

Kaukaa katsottuna alueen kasvaminen ja kehittyminen eurooppalaiseksi metropolialueeksi voi vaikuttaa houkuttelevalta. Mutta mitkä ovat tavoitteen haittapuolet ja riskit? Niistä olisi tarpeellista keskustella laajasti, samoin perusteista, joihin suuri kasvutavoite perustuu. Olisi hyvä miettiä asiaa myös teknologian tuomien etätyö- ja muiden mahdollisuuksien valossa.

 

Mistä kaikille työpaikat, asunnot, koulut, terveydenhuolto ja väylät liikkumiseen?

 

Kaksi miljoonaa asukasta Kirkkonummen, Hyvinkään, Mäntsälän ja Sipoon rajaamalle alueelle on todella paljon. Keitä uudet asukkaat ovat? Mistä he tulevat ja miksi he tulevat tänne eivätkä hajaannu eri puolille maata? Mistä kaikille työpaikat, asunnot, koulut, terveydenhuolto ja väylät liikkumiseen?

Hurjat kasvusuunnitelmat eivät ole herättäneet suurta älämölöä, vaikka ne mitä suurimmassa määrin koskettavat alueen nykyisiä asukkaita. Yhdyskuntarakennetta on tiivistettävä, uusia metsiä ja peltoja on kaavoitettava asunto- ja työpaikka-alueiksi, uusia väyliä on rakennettava. Kenen rahoilla kaikki tehdään?

Miten tiivistäminen ja asukasmäärän kasvu vaikuttavat nykyisten asukkaiden elämään? Onko kukaan kysynyt heiltä?

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.