Kolumni: Paha feminismi

Kolumni: Paha feminismi

Olen lopen kyllästynyt feminismiä ympäröivään keskusteluun. Olen kutsunut itseäni feministiksi viitisentoista vuotta, lukioajoista asti, olen aikaisemmin ollut feministisen aikakauslehden hallituksen jäsen ja vihaan sovinismin kaikkia muotoja. Yritän toteuttaa feministisiä arvoja myös arjessani: parisuhteessa, lasteni kasvatuksessa ja työelämässä.

En siis ole kyllästynyt keskusteluun sen takia, että minulla olisi jotain feminismiä vastaan, vaan koska en tajua, miksi monet vastustavat sitä ja vielä niin äänekkäästi. Jotkut uskovaiset väittävät sen olevan saatanasta.

Mitä feminismi sitten on? Wikipedian mukaan se on ”aate, joka pyrkii parantamaan naisten yhteiskunnallista asemaa ja muuttamaan sukupuolirooleja merkittävästi. Sen mukaan naisilla tulee olla samat oikeudet ja mahdollisuudet kuin miehillä”.

Onpas monimutkaista. Pahaa, saatanallista.

Tässä pieni vinkki niille, jotka ajattelevat, että feminismiä ei tarvita, ja että sen pyrkimykset ovat jotenkin vääriä: katsokaa Mad Men -televisiosarjaa, joka kertoo New Yorkissa työskentelevistä mainostoimistohepuista 1960-luvulla. Sarja on loistavasti kerrottu, hyvin ohjattu ja hienosti näytelty. Sekä kriitikoiden ja katsojien mielestä Mad Men kuvaa aikakautta totuudenmukaisesti. Mutta on kamalaa, miten kehnosti naisia siinä kohdellaan. Monet sarjan naishahmoista murskataan täydellisesti. Heiltä viedään unelmat, työssä käymisen mahdollisuudet, taloudellinen vapaus ja arvokkuus yksilönä.

Haluaisimmeko todella elää sellaisessa yhteiskunnassa vai jatketaanko paremman yhteiskunnan rakentamista? Saamme kiittää feminismin edelläkävijöitä siitä, että maailma tosiaan on muuttunut viime vuosikymmenten aikana. Feminismi ei ole tarpeeton aate, vaan tärkeä avain todelliseen tasa-arvoon.

Kirjoittaja on kirjailija ja kirjallisuuskriitikko.

Jaa tämä artikkeli: