Toimittajalta: Sosiaalinen media muuttaa kirkkoa
Seurakuntien Facebook-tilien tavoittavuus ei ole lähelläkään jäsenmäärää, mutta kirkolla on somessa myös menestystarinoita.
Aleppon kellot, hääyö, kirkkokaljat ja festarihäät ovat esimerkkejä huomiota saaneista kirkon projekteista, joissa sosiaalinen media on saanut aikaan toimintaa.
Digitalisoituva ja yhä somempi media johtaa kirkkoa muutokseen. Vihkiparien tarinat esimerkiksi kertovat, että parisuhteen ensiaskeleet otetaan nykyisin yhä useammin verkkoyhteisöissä tai kohtaamiseen räätälöidyissä deittipalveluissa. Hautakivien sijaan merkittävimpinä muistoina edesmenneestä läheisestä ovat tulevaisuudessa todennäköisesti erityiset muistelusivustot. Kasvottomaksi usein jäävä paikallisseurakunta saattaa saada kasvot somessa aktiivisen työntekijänsä myötä.
Kirkollisen somen kenttää hallitsevat pääkaupunkiseudun kirkolliset viestijät. Jouluradio on kirkollisten toimijoiden joukossa omaa luokkaansa reilusti sadantuhannen tykkäyksen, laajan Instagram-, YouTube- ja Twitter-tavoittavuuden myötä. Nimestään huolimatta Jouluradio on myös kirkon kattavin verkkomedia.
Luterilaisen kirkon tapa puhua itsestään kansankirkkona, johon yhä enemmistö suomalaisista kuuluu, ei ole somessa totta. Esimerkiksi seurakuntien Facebook-tilien tavoittavuus ei ole lähelläkään jäsenmäärää. Koko maan somemittakaavassa esimerkiksi Mikkelin hiippakuntaa ei sosiaalisen median perusteella ole oikeastaan olemassa. Toisaalta on syytä kysyä, eikö jokainen somettava jäsen tavallaan edusta kirkkoa. Jako työntekijöihin ja muihin edustaa perin kapeaa näkemystä.
Teemu Laajasalon ja Kari Kanalan kaltaiset julkisuudesta tutut papit ovat kirkon kasvot sosiaalisen median peilissä. Mediatunnettuus ei kuitenkaan ole ainoa syy heidän somesuosioonsa.
Digitaalisen aikakauden perusvaatimus on hallinnon ja toiminnan läpinäkyvyys. Enää päätöksiä ei tehdä takahuoneissa ja julkaista ilmoitustyyppisenä asiana. Yhä useampaa kiinnostaa osallistua päätöksen tekemiseen ja tietää taustalla vaikuttavaa ajattelua.
Tällaisissa tilanteissa tarvitaan seurakunniltakin entistä suurempaa avoimuutta. Lähtökohtaisesti kirkko organisaationa ei ole kiinnostava somessa. Esimerkiksi verohallinnon ja Helsingin kaupungin rakennusviraston suositut ja oivaltavat somepreesenssit kuitenkin kertovat, ettei kirvestä kannata heittää kaivoon. Henkilöt ja hyvin suunnatut tapahtumat kiinnostavat edelleen.
Aikana, jolloin asioilla on tapana henkilöityä, ei ole yllätys, että televisiosta ja kirkollista tempauksistaan tutut kirkkoherrat ja heidän kaitsemansa seurakunnat erottuvat edukseen. Teemu Laajasalon ja Kari Kanalan kaltaiset julkisuudesta tutut papit ovat kirkon kasvot sosiaalisen median peilissä. Mediatunnettuus ei kuitenkaan ole ainoa syy heidän somesuosioonsa. Laajasalon paimentama Kallion ja Kanalan Paavalin seurakunta ovat molemmat tunnettuja pop-up-projekteistaan eli tempauksista, joissa haetaan uusia uomia seurakunnan läsnäololle ja työtavoille ympäröivässä yhteisössä.
Hääyö, kirkkokaljat ja festarihäät ovat esimerkkejä viime vuosien huomiota saaneista projekteista. Huomiota saava viestintä ja toiminta kulkevat siis käsi kädessä. Hiljattainen Aleppon kellot -projekti lienee tuorein osoitus sosiaalisen median, uuden tekemisen ja kirkon kantaman tradition hedelmällisestä ristisiitoksesta. Se on esimerkki luterilaisen kirkon verkkoviestinnästä, joka nostatti ilmiön. Kallion seurakunta esitti sosiaalisessa mediassa haasteen toisille kirkoille soittaa hautajaiskelloja Syyrian sodan mielettömyyden merkiksi.
Aleppon kellot oli hanke, jonka sisältö oli kunnossa: tärkeä, merkittävä ja ajankohtainen. Lisäksi kirkolla oli jotain erityistä annettavaa: kirkonkellot ja hautajaiset. Huomionarvoista on, että kansainvälistä huomiota saaneen ilmiön synnyttänyt idea tuli seurakunnan jäseneltä.
Kirjoittaja on pappi ja Kirkko ja kaupungin verkkotoimittaja.
Kirkon somekärjet Suomessa
Espoon tuomiokirkkoseurakunta on Suomen suosituin paikallisseurakunta Facebookissa. Lähietäisyydellä seuraavat muun muassa Kallion, Lauttasaaren ja Paavalin seurakunta Helsingistä. Vantaan tykätyin seurakunta on Rekola.
Twitterin seuraajamäärissä pääkaupunkiseutulaista erottuvat toimittaja ja kirkolliskokousedustaja Johanna Korhonen, Kirkko ja kaupungin päätoimittaja Jaakko Heinimäki ja piispallista esimerkkiä näyttävä Tapio Luoma. Instagramissa kärkikolmikon muodostavat Jouluradio, Pakilan seurakunta ja Kirkko ja kaupunki.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Twitter on digiajan leirinuotio
Hyvä elämäTwitteriä käyttää aktiivisesti vain joka sadas suomalainen, mutta poliitikot, mediapersoonat ja tosi-tv-fanit ovat tehneet viestipalvelusta kokoaan suuremman.