Twitter on digiajan leirinuotio
Kuva: Esko Jämsä

Kuva: Esko Jämsä

Twitter on digiajan leirinuotio

Twitteriä käyttää aktiivisesti vain joka sadas suomalainen, mutta poliitikot, mediapersoonat ja tosi-tv-fanit ovat tehneet viestipalvelusta kokoaan suuremman.

Ei sellaista viihde- tai tosi-tv-ohjelmaa, urheilutapahtumaa tai uutista, jonka ympärille ei syntyisi hetkessä noin 140-merkkisten viestien sirkusta. Twitterissä fanitetaan Saara Aaltoa, kauhistutaan kolmoissurmasta ja hehkutetaan Cristiano Ronaldon maaleja.

Viestipalvelun näkyvyys on sikäli yllättävää, että Twitteriä käyttää epävirallisten arvioiden mukaan aktiivisesti vain alle 50 000 suomalaista. Samaan aikaan Facebookissa on noin 2,5 miljoonaa suomalaista, ja Youtubeakin käyttää meistä kuukausittain yli kaksi miljoonaa. Twitter kalpenee myös kovimmassa nosteessa oleville palveluille, kuvien ja videoiden jakamiseen tarkoitetuille Instagramille ja Snapchatille.

Päivitykset näkyvät kaikille

Twitter on kuitenkin “kokoaan merkittävämpi” palvelu, Helsingin yliopiston sosiaalisen median tutkija Janne Matikainen huomauttaa.

– Monet keskeiset poliitikot käyttävät sitä omaan tiedottamiseensa ja vuorovaikutukseensa.

– Twitter on myös nykyisistä some-ympäristöistä avoimin ja julkisin. Päivitykset ovat kaikkien nähtävissä, Matikainen sanoo.

Poliitikot ja muut mediapersoonat tietävät tämän. He osaavat kiteyttää ajatuksensa vetäviksi ja tarttuviksi päivityksiksi ja näin pääsevät Twitterin ansiosta usein uutisiin.

 

Twitterin tenho perustuu leirinuotioefektiin." 

 

Paras esimerkki Twitterin voimasta on Yhdysvaltain presidentiksi valittu Donald Trump.

Läpinäkyvyyden kääntöpuolena on se, että fiksun twiittailijan täytyy vetää tietty raja. Tietokirjailija, viestintäasiantuntija Katleena Kortesuo on lähettänyt vajaan kahdeksan vuoden aikana jo noin 37 000 twiittiä, mutta on tietty asia, josta hän ei kirjoita.

– Yksityiselämästäni en ikinä twiittaisi, hän sanoo.

Kotisohvien tv-keskustelut julkisuuteen

Twitterin avulla myös tavallinen televisionkatsoja voi saada varttituntinsa julkisuudessa. Esimerkiksi keskusteluohjelmien aikana twiittejä poimitaan ruutuun pitkin lähetystä.

Janne Matikaisen mukaan televisio-ohjelmien kommentoinnissa ei sinänsä ole mitään uutta. Samaa on tehty vuosikymmeniä lähiöravintoloissa, bussipysäkeillä ja viime vuosina myös nettifoorumeissa – Twitter vain on kanavista nopeatempoisin.

– Twitter tuo kotisohvien keskustelut julkisuuteen, oli kyse sitten viihteestä, vaaliväittelystä tai urheilusta, Matikainen arvioi.

Twitterin tenho perustuu leirinuotioefektiin. Nelosen Vain elämää -sarjaa katsoi joka viikko yli miljoona suomalaista ja heistä noin tuhat twiittasi ahkerasti aihetunnisteen #Vainelamaa ympärillä, online-tuottaja Paula Topelius Nelonen Mediasta kertoo.

Facebookissa ohjelma oli tosin vielä suositumpi: siellä musiikkisarjasta tykkäsi yli 200 000 suomalaista. Instagramissakin seuraajia oli syyskauden lopussa jo 34 000.

Topeliuksen mukaan Twitter-keskustelut vahvistivat ennen kaikkea fanien yhteisöllistä kokemusta.

– Twiittaajat saattoivat esimerkiksi heittää, mitä he pitivät Lauri Tähkän tai Chisun biiseistä. He pitivät myös yhteyttä toisiinsa tyyliin “Ihanaa kun säkin olet taas täällä”, Topelius kertoo.

 

Stubb, Alizad ja Sarasvuo kärjessä

Suomen suosituimmat Twitterin käyttäjät ovat usein toimittajia, urheilijoita, muusikoita tai muuten rohkeita ja aktiivisia persoonia. Suomalaispoliitikoista näkyvin on kokoomuksen Alexander Stubb (@alexstubb): häntä seuraa 312 000 käyttäjää Suomessa ja ulkomailla. Tuottaja, toimittaja Arman Alizadin (@armanalizad) ajatuksista on kiinnostunut noin 204 000 Twitter-käyttäjää, juontaja, liikemies Jari Sarasvuon (@SarasvuoJari) päivityksistä noin 140 000 ja toimittaja Tuomas Enbuskea (@TuomasEnbuske) seuraa 189 000 henkilöä.

Suosiota voi saada muullakin tavalla. Kirkko ja kaupunki esittelee kolme erilaista suosittua twitteristiä seuraavien kysymysten kautta:

1. Miksi uskot olevasi niin suosittu Twitterissä?

2. Mistä aiheista twiittaat eniten?

3. Mikä lintu olisit twiittaustesi perusteella?

Katleena Kortesuo, tietokirjailija, viestintäasiantuntija: Noin 14 300 seuraajaa.

1. Vaikea sanoa itse. Erään seuraajani mukaan kirjoitan "mielenkiintoisesti viestinnästä ja aiheen vierestä".

2. Viestinnästä ja kriisiviestinnästä, yhteiskunnallisista teemoista ja arjen havainnoista, itseironisesti ja hauskasti.

3. Tikka. Se poimii nopeasti pieniä löytöjä.

Lari Lohikoski, verkkoviestintäpäällikkö, Kirkon tiedotuskeskus: 2 099 seuraajaa

1. Reilu 2 000 seuraajaa ei ole valtavasti mutta keskivertoa enemmän. Ilmeisesti twiittini vaikuttavat seuraamisen arvoisilta.

2. Minulla ei ole tiettyä linjaa, mutta twiittaan eniten ajankohtaisista asioista. Työhöni tai kirkkoon liittyen twiittailen aika vähän.

3. Varis. Niissä on rujoa arvokkuutta ja ne ovat paljon fiksumpia lintuja kuin millaisina niitä yleensä pidetään.

Emmi Nuorgam, bloggari, some-aktiivi: 2 344 seuraajaa

1. Keskustelen aktiivisesti vaikeistakin aiheista, kuten köyhyydestä. Lakoninen huumorintajuni sopii hyvin 140 merkkiin.

2. Yhteiskunnallisista aiheista, kuten feminismistä ja saamelaisuudesta.

3. Varis. Vähän ärsyttävä lintu, joka tuntuu olevan joka paikassa samaan aikaan.

 

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: