Eikö nukuta? Vauvojen unikoulutapahtumaan Kannelmäessä osallistuivat unikonsultti Liisa Niskakankaan (keskellä) lisäksi Laura ja Emmi, 6 kk, Arpalahti (vas.), Marjanne ja Ilona, 6 kk, Kontio, Iida ja Henri, 8 kk, sekä Veikko Sinisalo, 7 kk, (oik.). Kuva: Sirpa Päivinen.

Hyvä elämä

Konsultti ratkoo myös vauvojen uniongelmia

Sylilapsien huonounisuus uuvuuttaa vanhempia.

20.05.2015 10:45
Teksti Salla Korpela

Unikonsultti Liisa Niskakangas antoi Kannelmäen seurakuntatalossa maaliskuussa vinkkejä vauvan nukkumisen ja samalla äidin oman jaksamisen edistämiseksi. Vauvan vaikea nukahtaminen ja levoton heräily ympäri vuorokauden heikentää koko perheen elämänlaatua.

– Uni on todella tärkeää sekä pienille että isoille. Huonosta nukkumisesta kärsivät muisti, kasvu, oppiminen, puolustuskyky, aineenvaihdunta ja mieliala, unikonsultti Liisa Niskakangas sanoo.

Niskakangas kiinnostui vauvojen uniongelmista, kun oma esikoinen kärsi niistä. Myöhemmin hän opiskeli vauvojen unikonsultiksi Yhdysvalloissa.

Usein syynä yliväsymys

Niskakangasta kuunteli Kannelmäessä kolmisenkymmentä äitiä ja isää vauvoineen.

Huonon unen syynä on usein yliväsymys: vauva pannaan nukkumaan liian myöhään tai päiväunet jäävät turhan lyhyiksi.

– Vauva yliväsyy ja hänen elimistönsä alkaa kehittää stressihormoneja. Nukahtaminen vaikeutuu, ja yöuni voi huonontua, Liisa Niskakangas sanoo.

Pienelle vauvalle ei ole välttämättä vielä muodostunut selkeää päiväunirytmiä. Tärkeintä on laittaa vauva tarpeeksi usein nukkumaan, mutta välttää liian pitkiä päiväunia. Näin pisin unipätkä saadaan yöhön.

Puolivuotias vauva nukkuu usein vielä kolmet päiväunet, mutta moni yhdeksän kuukauden ikäinen enää kahdet. Liisa Niskakankaan mukaan ensimmäisenä muotoutuvat aamupäiväunet, mutta yöunen kannalta iltapäivänokoset ovat tärkeimmät.

Merkit nukkumaanmenolle tutuiksi

Lapsen nukuttaminen saattaa muodostua mutkikkaaksi, paljon aikaa ja voimia vieväksi rituaaliksi.

– Tärkeintä on toimia joka kerta johdonmukaisesti, jotta lapsi oppii, mitkä merkit ja toimet tarkoittavat nukkumaanmenoa. Nukahtamisen olosuhteiden pitää olla samat, missä lapsen on tarkoitus nukkua.

Onko lapsi hyvä nukuttaa viereen vanhempien vuoteeseen vai omaan sänkyynsä, riippuu niinikään siitä, onko hänen tarkoitus nukkua koko yö perhepedissä vaiko omassa sängyssään. Lapsi kannattaa laittaa sänkyynsä uneliaana, mutta hereillä.

– Lapsen unisuuden merkkejä on hyvä opetella tuntemaan. Itsenäisen nukahtamisen opettelua helpottaa, jos iltasyöttö ei ole aivan viimeinen asia ennen nukkumista, Liisa Niskakangas neuvoo.

Isät ovat usein oikein hyviä pitämään unikoulua, jos heidän annetaan tehdä se rauhassa."
Unikonsultti Liisa Niskakangas

Tiuha heräileminen keskellä yötä tai liian varhainen herääminen aamulla ovat myös tavallisia ongelmia. Jos lapsi nukutetaan aina syliin tai rinnalle, hän on omassa sängyssä hereille havahtuessaan vieraassa tilanteessa ja tarvitsee rauhoittuakseen taas syliä.

– Heräilevälle lapselle vakuutetaan olosuhteilla ja omilla toimilla, että unta on tarkoitus jatkaa. Jos vauvaa syötetään yöllä, se kannattaa tehdä hyvin vähäeleisesti.

Valoa, ääntä ja liikettä

Toivotun aamuheräämisen hetki kannattaa osoittaa selvästi – oikean heräämisen pitää erota satunnaisista heräilemisistä niin selvästi, että vauva oppii tietämään, milloin on tarkoitus nousta, milloin ei. Verhot auki, ääntä, valoa ja liikettä.

Varsinaista unikoulua eli lapsen opettamista nukkumaan koko yön voi tarpeen vaatiessa ryhtyä pitämään yleensä aikaisintaan puolen vuoden ikäiselle vauvalle.

– Isät ovat usein oikein hyviä pitämään unikoulua, jos heidän annetaan tehdä se rauhassa, ilman äidin hermoilevaa puuttumista tilanteisiin, Liisa Niskakangas muistutti.

Korjattu unikonsultin nimi kuvatekstiin 21.5.2015.