Apua, saanko tänäkään yönä unta? – Taina Laane löysi unettomuuteen uuden lempeän lähestymistavan

Apua, saanko tänäkään yönä unta? – Taina Laane löysi unettomuuteen uuden lempeän lähestymistavan

Unen lahjoja -kirjan kirjoittanut Taina Laane neuvoo kokeilemaan uniongelmiin mindfulnessin ja itsemyötätunnon menetelmiä.

Taina Laane kuuluu ihmisiin, joiden on ajoittain vaikea saada nukutuksi. Uniongelmat ovat ilmaantuneet erityisesti silloin, kun Laanella on ollut stressaava elämänvaihe. Hän on esimerkiksi joutunut tekemään asioita ja päätöksiä, jotka eivät ole täysin sopineet hänen arvoihinsa. Myös muutokset ruokavaliossa tai elämäntavoissa ovat aiheuttaneet univaikeuksia.

– Lisäksi olen persoonaltani herkästi innostuva. Esimerkiksi vaikuttava elokuva tai kirja saattaa jäädä pyörimään mieleen niin, etten saa unta.

Pahimpina aikoina unilääkkeisiin turvautuneen Laanen mukaan on väärä käsitys, että huonosti nukkuvat ihmiset olisivat masentuneita ja elämänhaluttomia zombeja. Monet heistä tekevät unettomien öiden jälkeen päivisin uskomattoman paljon asioita.

Avun uniongelmiinsa Laane sai lopulta mindfulnessin ja itsemyötätunnon menetelmistä. Nykyään hän toimii kyseisten menetelmien kouluttajana.

– Unettomuus ei ollut varsinaisesti syynä siihen, että aloin opiskella alaa Pohjois-Amerikassa. Ihmismieli ja ihmisten kohtaaminen olivat kiinnostaneet minua jo pitkään. Halusin kulkea polkua, jonka tunsin sisimmässäni oikeaksi, kertoo aiemmin toimittajana ja päätoimittajana työskennellyt Laane.

Nyt hän on tiivistänyt omat kokemuksensa ja harjoittamansa menetelmät kirjaksi. Unen lahjoja syntyi pitkällisen kypsyttelyn tuloksena.

– Yhtenä aamuna tajusin, että haluan kirjoittaa unettomuudesta intiimisti kirjeiden muodossa.

Olemme hukanneet taidon levätä ja rauhoittua. Moni ei malta mennä ajoissa nukkumaan, koska haluaa olla jatkuvasti läsnä kaikilla kanavilla.

Univaikeuksen taustalla monia tekijöitä

Unettomuus aiheutuu Taina Laanen mukaan monista tekijöistä. Yhtenä tekijänä voivat olla ihmisen temperamentti ja persoonallisuus. Unettomuutta voivat aiheuttaa myös aikaisemmat vaikeat kokemukset, jotka alkavat ahdistaa toden teolla vasta vuosien päästä.

Laane uskoo, että osaltaan unettomuutta aiheuttavat nykyinen 24/7-yhteiskunta ja koukuttava sosiaalinen media.

– Olemme hukanneet taidon levätä ja rauhoittua. Moni ei malta mennä ajoissa nukkumaan, koska haluaa olla jatkuvasti läsnä kaikilla kanavilla. Muuten tuntee jäävänsä paitsi jostain tärkeästä.

– Unettomuudesta kärsivät ovat usein tunnollisia ihmisiä. He kokevat, että heidän pitää osata ja tehdä asioita aina vain enemmän ja paremmin. Tällaisten ihmisten on vaikea vain ­olla.

Laane toteaa, että lepo ja pelkkä oleilu ovat erityisen tärkeitä luovalle ihmiselle. Väillä on pakko hellittää.

– Jo se, että pitää päivittäin useita taukoja – tekee pienen kävelylenkin tai juttelee työkaverin kanssa – voi edesauttaa rauhoittumista ja luovuutta.

Unettomuuskierre aiheuttaa hätätilan

Unettomuuden kierre syntyy usein siitä, että ihmisellä on huolia, ja niiden ratkaiseminen tuntuu ylivoimaiselta. Ahdistus syvenee entisestään, kun ei pysty nukkumaan.

– Tällainen ihminen on epätoivoinen. Hän on hätätilassa, ja huoli unesta ylläpitää sitä tilaa. Uni- ja nukahtamislääkkeet voivat auttaa pahassa unettomuuskierteessä tilapäisesti. Lääkkeistä saattaa kuitenkin muodostua psykologinen koukku: tuntuu, ettei enää osaa nukkua ilman niitä, Laane sanoo.

Hänelle itselleen on parempi suosiolla valvoa kuin nukkua lääkkeen avulla. Hyvän unen jakso tulee siten helpommin itsestään.

– Toivoisin kuitenkin, että ne ihmiset, joille lääke on nyt ainoa toimiva apukeino, eivät tuntisi siitä syyllisyyttä. Syyllisyys ei auta. Parempi lähtökohta unen paranemiselle on lempeä itsestä huolehtiminen.

Lähesty uniongelmia uudella tavalla

Mindfulness on auttanut Taina Laanea löytämään unettomuuteen uuden lempeän ja armollisen lähestymistavan. Menetelmä tarkoittaa tietoista pysähtymistä nykyhetkeen ja sen kokemista ikään kuin uusin silmin. Tuolloin keskitytään siihen, mitä tapahtuu juuri nyt, mitä näkee, kuulee, tuntee, haistaa ja maistaa.

– Kun pysähtyy ja pyrkii olemaan kaikilla aisteilla läsnä tässä hetkessä, alkaa huolien kehä menettää voimaansa, Laane sanoo.

Itsemyötätunto puolestaan on menetelmä, joka tarkoittaa ystävällistä suhdetta itseen arjessa ja vaikeissa tilanteissa. Laanen mukaan tällöin voi puhua itselleen lohduttavasti kuin ystävälle tai lapselle.

– Lapsellehan yleensä selitetään jonkin ikävän asian tapahduttua, että elämässä tulee välillä eteen vaikeita tai jännittäviä hetkiä, mutta juuri nyt ei ole mitään hätää, kyllä tästä selvitään. Samalla tavalla voi jäsentää tilannetta myös itselleen ja ottaa näin etäisyyttä siihen. Se rauhoittaa ja hoitaa, mutta vaatii kärsivällistä opettelua.

– On hyvä nähdä itsensä osana maailmaa, jossa tapahtuu myös ikäviä ja järkyttäviä asioita. Jokaisella on kuitenkin oikeus kulkea oma polkunsa, eikä hänen tarvitse yrittää olla parempi kuin toiset. Se on tietyllä tavalla helpottava ja inhimillinen elämänfilosofia.

Laane kokee, että tämäntyyppistä pehmeää ja ystävällistä suhtautumistapaa löytyy kristillisyydestä. Ihmisyyteen kuuluvat monenlaiset puolet, eikä niitä ole tarpeen tuomita.

– Samoin taide auttaa ihmistä näkemään muutakin kuin oman elämänpiirinsä. Se, että pystymme ymmärtämään eri näkökulmia, vie meitä myös omassa elämässämme eteenpäin.

Jaa tämä artikkeli:

Samasta aiheesta:

Kommentoi