null Kotipäivä

11-vuotias Ville-kissa on Niko Utriaisen paras kaveri.

11-vuotias Ville-kissa on Niko Utriaisen paras kaveri.

Kotipäivä

Niko Utriainen viihtyy elokuvien ja musiikin parissa.

Kun äiti ja pikkusisko ovat omissa menoissaan ja harrastuksissaan, Niko Utriainen, 18, käyttää lauantain omiin harrastuksiinsa kotona Kivistössä.

— Onhan minun kanssani Ville. Se on paras ystäväni, hän toteaa ja napaa syliinsä perheen 11-vuotiaan kissan.

— Katselen elokuvia, kuten Saippuaprinssiä. Dvd:llä kerrotaan myös, kuinka sarja tehtiin. Isäni on ollut MTV3:lla kameramiehenä, joten tiedän tekniikasta. Olen käynyt Salattujen elämien studiollakin.

Toinen Nikon mielestä ihan katseltava elokuva on kotimainen Jos rakastat. Se kertoo Ada Helminen -nimisestä tytöstä. Hyvä vaihtoehto ovat myös Kummelit.

Nikon suosikkinäyttelijä on Vesa-Matti Loiri.

— Veskun hyviä rooleja ovat Tyyne, Nasse-setä, Uuno Turhapuro ja myös Spede shown ja Vesku shown hahmot.

Elokuvien katsomisen lisäksi Niko tykkää kuunnella musiikkia. Veskun Nauravan kulkurin ohella häntä kiinnostavat Lordi, Ari Koivunen ja Lauri Tähkä.

Omatoimisuutta oppimassa

Nikon itsenäistyminen etenee ja omatoimisuus lisääntyy koko ajan. Muutos saattaa Down-pojalla olla kovemman työn ja vaivan takana kuin monella ikätoverilla.

— Kun tiesin, ettei meillä ole muita kotona, kysyin Nikolta, haluaisiko hän mennä ukin ja mummin luo Martinlaaksoon, mutta hän halusi mieluummin olla itsekseen. Soitin pari kertaa päivän mittaan, ja kaikki tuntui olevan kunnossa, kertoo äiti Epi Kapanen. Hän tulkitsee poikansa puhetta silloin, kun vieras ei saa siitä selvää.

Aikaisemmin Niko tapasi isovanhempiaan päivittäin. Se oli helppoa, kun he asuivat naapuritalossa.

— Niko saattoi kysyä, mitä ruokaa kotona on. Sitten hän laittoi saappaat jalkaan ja meni kysymään, mitä ruokaa mummolassa on. Hän söi siellä, missä ruoka oli hänen mielestään parempaa.

Lempiruoakseen Niko Utriainen valitsee makkaran.

— Sepä oli yllättävä veto. Minun tietääkseni lempiruokia ovat lihapullat, murekkeet, makaronilaatikko, uunilohi, uunissa tehdyt lohkoperunat, porkkana ja bataatti, toteaa äiti.

Kun poika oli nuorempi, vihannekset eivät maistunut, mutta siinäkin asiassa on edistytty.

Valmennusta elämään

Niko käy Keskuspuiston kaksivuotista ammattiopistoa Tikkurilassa. Siellä hänellä on meneillään ensimmäinen vuosi.

Koulunkäyntinsä Niko aloitti Jokiniemen koulussa, ryhmäintegraatio-opetuksessa. Peruskouluvuosien jälkeen hän ehti käydä vuoden valmentavaa koulutusta Järvenpäässä, ennen kuin Keskuspuiston ammattiopiston toimipiste aloitti Tikkurilassa.

— Kaverini Markus on samassa ryhmässä. Tutustuin häneen jo ala-asteella, Niko kertoo.

Koulutus valmentaa työhön ja elämään, hoitamaan kotiaan ja itseään. Siihen kuuluu esimerkiksi ruoanlaittoa.

— Olen muun muassa tehnyt välipalaa rahkasta, mansikoista ja mustikoista. Ja joka viikonloppu keitän äidille aamukahvit.

Koulussa on opeteltu myös siivousta.

— En ikinä siivoa himassa. Se on naisten hommaa. Haluan nauttia elämästä, Niko toteaa.

— Ainakin kerran yllätit pesemällä vessan. Minä pesin vain peilikaapin. En tiedä, mistä Niko on saanut ajatuksen, että siivous on naisten hommaa. Mutta kyllä hän huolehtii omasta huoneestaan petaamalla sängyn ja viemällä likaiset vaatteet likavaatekoriin, äiti kommentoi.

Työharjoittelua kaupan varastossa

Koulunkäyntiin kuuluu torstaisin työharjoittelu Tikkurilan Prismassa. Silloin oppilaat menevät ensin ohjaajansa kanssa kaupan puolelle ostamaan ruokaa. Tavarat etsitään hyllystä ja käydään maksamassa kassalla.

Sitten siirrytään varaston puolelle.

— Siellä puramme vaatteita pakkauksista ja laitamme pahvit ja muovit kierrätykseen. Vaatteet laitetaan hengareihin. Niitä on erilaisia naisten, lasten ja miesten vaatteille, housuille ja paidoille, työharjoittelija selostaa.

Koulumatkansa Niko kulkee taksilla, joka kiertää keräämässä samaa matkaa kulkevia. Joskus takavuosina samalla taksin takapenkillä istui myös muuan Salla. Silloin koettiin nuorta rakkauttakin, vihjaa äiti.

— Meillä on pitkä rakkaushistoria Sallan kanssa. Mutta nyt minä olen entinen poikakaveri. Me olemme vain ystäviä.

Kansainvälistä Downin syndrooma -päivää vietetään ma 21.3.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.