Jos lehti haluaa tavoittaa lukijansa, sen on otettava paikallisuus todesta, muistuttaa Jukka Hako. Kuva: Antero Harju
Kotiseutuaktiivi: "Paikallisuus tuo median lähelle lukijaa"
Jukka Hako uskoo vantaalaisuuden merkitykseen myös yhteisessä lehdessä.
Seurakuntalehti Vantaan Lauri on kolahtanut vantaalaisten postiluukusta yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Lehden joulunumero on kuitenkin viimeinen, sillä 19.1. Vantaalla, Espoossa ja Helsingissä alkaa ilmestyä pääkaupunkiseudun yhteinen Kirkko ja kaupunki.
Vantaan Laurin toimituksen tukena lehden eri vaiheissa on ollut luottamushenkilöistä koostuva toimitusneuvosto. Sen viimeinen puheenjohtaja, vantaalainen kotiseutuaktiivi ja kunnallispoliitikko Jukka Hako on oman lehden lopettamisesta sekä haikealla että odottavalla mielellä.
– Aina se herättää haikeutta, kun joku aikakausi päättyy. Kun ikää on mittarissa 61, on ollut paljon asioita, jotka ovat alkaneet ja päättyneet. Toimitusneuvosto, joka ei ole päätöksentekoelin, on sparrannut päätoimittajaa ison asian valmistelussa. Tähän olemme nyt yhdessä päätyneet, tuumii Hako.
Palkittu ja luettu lehti
Hako muistelee, että vuonna 1996 pikavauhdilla synnytettyä omaa lehteä edelsi yhteistyö paikallislehti Vantaan Sanomien kanssa. Sitä ennen kokeiltiin puolestaan yhteistyötä Seurakuntasanomien, nyt historiaan jäävän Espoon Essen kanssa. Jo 1974 tunnusteltiin myös mahdollisuutta tehdä Vantaalle ja Helsinkiin yhteinen seurakuntalehti.
– Media-alalla muutos on jatkuvaa. Tällä muutoksella haetaan taloudellisia säästöjä, mutta ei silti haluta tinkiä vaikuttavuudesta. Digimediaan, jossa kilpailu ihmisten kiinnostuksesta on kovaa, halutaan myös panostaa.
Vantaan Laurin perustaminen oli Hakon mukaan persoonallinen ja ennakkoluuloton ratkaisu. Sen seurauksena syntyi lehti, joka on asiakaslehtikilpailuissa palkittu ja lukijatutkimusten mukaan hyvin luettu.
– Vantaan Lauri on käsitellyt kirkon ja seurakuntien asioita, mutta seurannut aktiivisesti myös kaupunkia ja yhteiskuntaa. Lehti on perehtynyt Vantaan historiaan. Se on ollut mukana tapahtumissa, kuten Asuntomessuilla ja herättäjäjuhlilla. Se on käsitellyt arvokysymyksiä, ihmisten erilaisia elämäntilanteita ja hengellisyyttä. Myös kansainvälisyys ja monikulttuurisuus ovat olleet hyvin esillä.
Vantaalaisia kasvoja esille
Paikallisuus on Hakon mukaan tarkoittanut sitä, että yleisiinkin aiheisiin on etsitty vantaalaisia kasvoja. Asioita on lähestytty alhaalta ylös, ei toisinpäin.
– Yhteinen lehti on varmasti ollut myös seurakuntia yhdistävä tekijä.
Toimitusneuvosto on uuden median valmistelussa korostanut, että uusi Kirkko ja kaupunki ei saa unohtaa paikallisuuden arvoa. Hako onkin tyytyväinen ratkaisuun, jossa lehti alkaa ja päättyy paikallisella aineistolla ja yhteinen osa on keskellä.
– Uusi lehti ei ole Kirkko ja kaupunki, joka on tilattu Helsingistä tänne, vaan se on Vantaan Kirkko ja kaupunki, paikallinen painos yhteisestä lehdestä. Vantaalla on pitkä historia, oma kulttuuri ja identiteetti ja viime aikoina jälleen vahvistunut halu hoitaa itse omat asiansa. Jos lehti haluaa tavoittaa lukijansa, sen on otettava vantaalaisuus todesta. Toisaalta metropoliyhteys tuo Vantaalle lisäsivuja ja lukijoille uusia näkökulmia, aiheita ja menovinkkejä yli kaupunki- ja seurakuntarajojen.
Jaa tämä artikkeli: