Saint Matthieun pilottikoulua rakennettiin Léogânen kaupungissa. Kirkon Ulkomaanavun tukemien koulurakennusten rakentamisessa käytetään maanjäristyksen rakennusjätettä.
Koulut palauttivat Haitin lapset arkeen
Vuoden 2010 Yhteisvastuukeräyksessä saadut varat on pian käytetty.
Vuoden 2010 Yhteisvastuukeräyksen tuotolla oli tarkoitus tukea Kirkon Ulkomaanapua siinä työssä, mitä se oli tehnyt Haitissa ennenkin: parantamassa katastrofivalmiutta, ruokaturvaa ja naisten asemaa.
12.1. suunnitelmat muuttuivat, kun Haitiin iski voimakas maanjäristys. Yhteisvastuukeräys päätettiin käynnistää kolme viikkoa etuajassa ja Haitiin toimitettiin nopeasti vedenpuhdistuslaitteita ja -tabletteja, kanistereita ja koulutelttoja.
Maan uudelleenrakennuksessa Kirkon Ulkomaanapu päätti keskittyä koulutukseen. 70 prosenttia maanjäristysalueen kouluista oli tuhoutunut, joten Kirkon Ulkomaanapu alkoi pystyttää väliaikaisia kouluja. Nyt valmistuvat jo uudet, pysyvät koulut, jotka voivat toimia myös väestönsuojina. Koulujen yhteyteen on tehty kaivoja, käymälöitä ja koulukeittiöitä ja toimitettu vesitankkeja.
— Jälleenrakennustyössä on mukana paljon haitilaisia. On tärkeää, että ihmiset ja yhteisöt sitoutetaaan, ovathan koulut heidän koulujaan, päällikkö Eija Alajarva Kirkon Ulkomaanavusta kertoo.
Ongelmat tullissa hidastaneet työtä
Haitilaisten hätä sai suomalaiset osallistumaan Yhteisvastuukeräykseen ennennäkemättömällä tavalla. Keräys tuotti 6,8 miljoonaa euroa, joista osa käytettiin vähävaraisten lapsiperheiden tukemiseen Suomessa yhteistyössä Marttaliiton kanssa ja suurin osa Haitin auttamiseksi Kirkon Ulkomaanavun välityksellä.
— Ensimmäisten keräysviikkojen aikana kootut varat, jotka menivät yksinomaan Haitin hätäapuun, on nyt käytetty. Muita omia varoja, jotka saatiin esimerkiksi Haiti-konsertista ja yksityislahjoituksina, on vielä, mutta lisää tarvitaan pitkäjänteisen työn jatkamiseksi, Eija Alajarva arvioi.
Kaikki avustusjärjestöt eivät ole olleet yhtä onnekkaita. Haitilaisten auttaminen on ollut vaikeaa muun muassa siksi, että maan perusrakenne tuhoutui pahasti järistyksessä, hallinto on kangerrellut ja maassa on ollut levottomuuksia.
Kirkon Ulkomaanapukin törmäsi käytännön ongelmiin työn alkuvaiheessa. Haitissa Kirkon Ulkomaanavun tiedottajana ja vaikuttamistyön asiantuntijana työskentelevän Maria Halavan mielestä yksi suurimpia hidasteita on ollut tullin toimimattomuus.
— Ulkomaanavun teltat odottivat tullissa noin puolitoista kuukautta ennen kuin saimme ne maahan. Myös monella muulla järjestöllä on edelleen paljon tavaraa tullissa, esimerkiksi rakennustarvikkeita.
Koulut parantavat terveystilannetta
Kirkon Ulkomaanavun tuella on tähän mennessä pystytetty 120 väliaikaista luokkaa ja 120 luokkaa telttakouluihin. Kaksi pysyvää koulurakennusta on pian valmiina ja vuoden 2011 loppuun mennessä kouluja pitäisi olla jo kymmenkunta. Oppilaita on monin paikoin niin paljon, että koulua käydään kahdessa vuorossa.
— Haitissa koulutus koetaan erityisen tärkeäksi. Silti vain noin puolet lapsista on saanut käydä koulua, sillä kouluja ei ole ollut riittävästi tai vanhemmilla ei ole ollut varaa maksaa koulumaksuja. Kirkon Ulkomaanapu tekee yhteistyötä episkopaalikirkon kanssa. Kirkkojen kouluissa opetus on hyvää ja hinnat kohtuulliset, Maria Halava kertoo.
Kouluja rakentamalla haitilaisia on voitu auttaa monin tavoin ja pitkäjänteisesti. Rakentaminen on työllistänyt monia ja samalla ympäristö on siistiytynyt, sillä rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan käytetty maanjäristyksessä syntynyttä rakennusmurskaa. Paluu tavalliseen koulutyöhön on auttanut lapsia henkisesti, ja opettajia on koulutettu antamaan lapsille psykososiaalista tukea.
Koleran torjunnassakin kouluilla on ollut keskeinen rooli. Koulupäivän jälkeen niissä on kokoontunut terveyskerhoja, joissa on jaettu hygieniatietoutta ja neuvoja koleran torjumiseksi.
— Lapsille ja heidän perheilleen on jaettu muun muassa hygieniapakkauksia, vedenpuhdistustabletteja, suola-sokeriliuosta ja saippuaa. Tähän mennessä olemme tavoittaneet koulujen kautta noin 70 000 ihmistä, Maria Halava selvittää.
Huolena koleran leviäminen
Haiti sai muutkin kuin suomalaiset keräämään ennätyssummia ja tekemään suuria lupauksia. Osa lupauksista on jätetty kuitenkin lunastamatta. Ihmisiä asuu yhä teltoissa ilman riittävää ravintoa, vettä tai työtä. Ajoittain maassa on ollut mielenosoituksia ja mellakoita. Myös toista kierrostaan odottavat presidentinvaalit ovat kuumentaneet tunteita.
Kirkon Ulkomaanapu on saanut toimia enimmäkseen rauhassa.
—Presidentinvaalien jälkeiset mellakat pysäyttivät avustustyöt muutamaksi päiväksi. Kirkon Ulkomaanapu on kuitenkin luonut hyvät suhteet koulujen ja kirkkojen kautta paikallisiin yhteisöihin. Lisäksi työskentelemme maaseudulla Port-au-Princen länsipuolella, jossa on ollut helpompi toimia kuin pääkaupungissa, Maria Halava luonnehtii.
Nyt Kirkon Ulkomaanavun keskeinen huolenaihe on kolera. Tautia on tavattu jo eri puolilla Haitia, mutta toistaiseksi lähinnä tiheimmin asutuilla seuduilla. Maria Halavaa huolettaa taudin leviäminen maaseudun syrjäseuduille.
— Siellä taudin leviämistä voi olla vaikea pysäyttää. Niihin alueisiin Kirkon Ulkomaanapu on päättänyt keskittyä omassa koleranvastaisessa työssään.
Jaa tämä artikkeli: