null Kovien tyyppien iltarukous 1/6: Jari ”Bull” Mentula

Hengellisyys

Kovien tyyppien iltarukous 1/6: Jari ”Bull” Mentula

Bull Mentula muistaa pappansa iltarukouksen, joka toi turvallisuuden tunnetta. Nyt hän haluaa kiittää.

https://www.youtube.com/watch?v=pn0XjbyiHO8

”Pikku-Jaria oli aina välillä vaikea rauhoittaa, kun oli meno päällä. Lopulta oli pakko hiljentyä, kun kenestäkään - mummusta ja papastakaan - ei enää saanut kaveria. Ennen nukkumaan menoa luettiin iltarukous ja sitten oltiin hiljaa. Kyllä se toimi, sen voi sanoa. Se oli aina sellainen päivän päätös.”

Mentula toteaa, että olisi ollut outoa, jos iltarukous olisi jäänyt pois.

”Se kuului päivään siinä missä aamupala aamulla.”

Järkälemäisen lihaksikkaan Jari ”Bull” Mentulan syksy on työntäyteinen. Päivät kuluvat toimistolla, palavereissa, kuvauksissa, haastatteluissa, omaa treenausta unohtamatta.

”Lokakuussa jatkuvat vanhat nettivalmennukset ja uusia suunnitellaan. Henkilökohtaisessa elämässä on edessä muutto. Ja tietysti Nenäpäivä lähestyy… Olen myös mukana Pelon varjo -projektissa, joka pyrkii nostamaan henkisen lähisuhdeväkivallan keskusteluun musiikin avulla. Säpinää riittää ja toki luomi painaa välillä kaikesta tästä - mutta koska teen sitä, mitä haluan tehdä oikeasti, myös nautin näistä asioista.”

Kaiken tekemisen ja menemisen keskellä Mentula muistaa myös hiljentää. Iltatreeneistä kotiin palattua, ennen nukkumaan menoa, kohdassa jossa voisi olla iltarukouksenkin paikka, Mentula keskittyy kiitokseen. Hän ei varsinaisesti pyydä mitään, vaan kiittää – joka ilta. Hän tuntee olevansa siunattu.

”Tapoja on monia, jokainen tekee tavallaan. Mikään hirveän uskonnollinen ihminen en ole, mutta totta kai tämänhetkisestä elämäntilanteesta täytyy kiittää.”

Iltarukous kuului lapsena Mentulan mummolassa iltarutiineihin. Sen Mentula muistaa positiivisena asiana, joka toi turvallisuuden ja läheisyyden tunnetta.

”Nukuin ihan pienenä mummon ja papan kanssa. Molemmat olivat läsnä, mutta minulla on semmoinen muistikuva, että iltarukouksen lausui useammin pappa. Se oli osittain ’Levolle lasken Luojani’, mutta varmasti osittain myös papan omia sovituksia. Otin silloin mallia mummusta ja papasta, jotka hiljentyivät ja syventyivät tilanteeseen.”

Iltarukoustavan Mentula ehkä siirtää myös omille lapsilleen, muttei välttämättä sen perinteisimmässä muodossa.

”Totta kai silloin kun tapahtuu isoja asioita elämässä, kiitän. Tasan vuosi muutimme omaan uuteen kotiin.  Ne ensimmäiset yöt siellä olivat huikeita. Se oli kiitoksen paikka. Elän unelmaelämääni ja muistan kiittää, että saan sitä elää. Asiat eivät ole itsestään selviä ja sen haluan opettaa lapsilleni.” 

Jaa tämä artikkeli:

Toimitus suosittelee

Sijaltainen nousee – eläkeläisten muistoissa iltarukous tuntui äidiltä, mutta myös pelotteli kuolemalla

Hengellisyys

Kirkko ja kaupunki kysyi iltarukousmuistoja, ja noin 270 lukijaa vastasi. ”Mitä jos Jumala pudottaa kuuman kiven päähän?” 69-vuotias nainen mietti lapsena nukkumaan mennessään.



Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.