Koko Hubara on kahden eri uskonnon kasvatti, koska hänen äitinsä on luterilainen ja isänsä juutalainen. Kuva: Sirpa Päivinen
Kristitty vai juutalainen? Koko Hubara ei halua laittaa raksia ruutuun
Ruskeat Tytöt -blogia pitävän Koko Hubaran mielestä feminismi on viimeinkin pääsemässä kiinni oikeisiin kysymyksiin. Hubara puhuu 8.10. Maunulan kirkon naistenpäivässä.
Sulla on aika iso takapuoli, se on varmaan geneettinen juttu. Sä olet varmasti seksuaalisesti tosi aktiivinen ja tykkäät hoivata. Kaikki nämä ja enemmänkin Koko Hubara on kuullut deittaillessaan. Ei tarvita kuin vähän tummempi iho niin päät täyttyvät stereotypioista.
Selitä siinä sitten, että takapuoli on ihan kantasuomalaisen valkoisen luterilaisen äidin ja äidinäidin perua. Hubaran isä taas on jemeninjuutalainen. Isän maallistuneilla vanhemmilla oli vankka ortodoksijuutalainen tausta.
Sille, mitä Koko Hubaralle on tapahtunut treffeillä, on nimikin: rodullistaminen.
– Rodullistaminen on prosessi, jossa yksilöön kanavoidaan etnisiin ryhmiin liittyviä stereotypioita. Yksilö edustaa koko oletettua ryhmää, Hubara avaa termiä.
– Tieteellisesti on todistettu, ettei mitään biologisia rotuja ole olemassakaan. Silti historiallisista syistä tietyt ulkonäön piirteet ja ihonvärit merkitsevät enemmän kuin toiset.
Hubara nähdään yleensä joko afrikkalaisena tai arabina eli muslimina – väliäkö sillä, että kaikki arabit eivät ole muslimeja.
– Kun kerron, että olen juutalainen, minua ei uskota. Juutalaisuutta pidetään valkoisten uskontona.
Vaikka ei juutalaisuus ole koko totuus Koko Hubarasta. Hänen Suomen-isovanhempansa olivat syvästi uskonnollisia. Isoäiti piti pyhäkoulua, ja Raamattu oli aina auki pöydällä. Hubara kastettiin luterilaisen kirkon jäseneksi ja hän sai täysmittaisen kristillisen kasvatuksen. Sitten hänet erotettiin kirkosta ja liitettiin Helsingin juutalaisen seurakunnan jäseneksi.
Kaksi uskontoa läsnä lapsena
12-vuotiaana Koko Hubara valitsi, ettei halua sitoutua syvemmin juutalaiseen seurakuntaan, sillä juutalaisuus oli jo hänessä. Hän meni luterilaiseen rippikouluun, mutta erosi kirkosta, kunnes liittyi taas takaisin kirkkoon lapsen syntymän myötä.
– En ole kasvanut juutalaisuuden ja kristinuskon välillä vaan ne molemmat ovat koko ajan läsnä, Hubara sanoo.
Isä söi kosher-ruokaa mutta lapset saivat valita, mitä lautaselleen laittavat. Äiti tuli synagogaan ja isä kirkkoon, eikä asiasta koskaan riidelty.
Ulkopuolisille sitä sai olla koko ajan selittämässä.
– Systeemi vaatii, että raksi on vain yhdessä ruudussa kerrallaan. Voin ymmärtää, miksi niin on, mutta se ei vastaa kaikkien kokemusta.
Uskontoa Koko Hubara opiskeli sekä juutalaisessa koulussa että koulun luterilaisilla uskonnontunneilla. Ala-asteella sattui olemaan toinen juutalaistaustainen lapsi, poika. Koulun joulukuvaelmassa he saivat olla vuodesta toiseen Joosef ja Maria, tummahipiäisiä kun olivat.
Feminismin sokeat pisteet
Maunulan kirkon naistenpäivässä keskusteleva Koko Hubara on Naisasialiitto Unionin hallituksen varajäsen. Hubara myös kirjoittaa sukupuolesta ja etnisyydestä Ruskeat Tytöt -blogiinsa. Hänen mielestään feminismi on viimeinkin pääsemässä kiinni oikeisiin kysymyksiin.
– Feminismi on pitkään ollut vain valkoisille naisille, Hubara väittää.
Nyt puhutaan sukupuolen lisäksi muun muassa etnisyydestä, sukupuolen moninaisuudesta ja vammaisuudesta.
Feministinen liikekään ei ole sokeita pisteitä vailla. Yksi niistä on imetys.
– Itseään hyvinkin radikaaleina pitävien feministien mielestä naisella ei ole tässä asiassa itsemääräämisoikeutta. Ajatellaan, että imettämättömyys on huonoa äitiyttä, Hubara sanoo.
– Mutta jos lähdetään yhtään hyvä nainen – huono nainen -linjalle, kumotaan koko feminismin perusajatus.
Kun Hubara oli raskaana, hän ei osannut kuvitellakaan itseään muuten kuin pulloa lämmittämässä. Käteen sattui kirja, jossa todettiin, että syömishäiriöt ja väkivallan kokemukset estävät joitakin äitejä imettämästä.
– Olen pienestä asti sairastanut syömishäiriöitä ja kokenut seksuaalista ja rasistista väkivaltaa. En luota omaan kehooni. Valitsin pulloruokinnan, jotta pystyin keskittymään lapseeni enkä itseeni.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Koko Hubara: Rasismin juuri on ajatuksessa, että vain minä olen normaali
Hyvä elämäTeini-ikäiselle Koko Hubaralle oli kova juttu, kun Jyrkin juontajana oli Tea Khalifa. Kirkko ja kaupungin kolumnistina aloittava Hubara puhuu ruskeiden puolesta.