Kari Pesonen kehuu Kauniaisten hyvää tunnelmaa, joka ei ole kadonnut kaupungin kasvusta huolimatta. Kuva: Jukka Granstrom
Kuinka kauniaislainen olet, Kari Pesonen?
Kari Pesonen palaa lapsuusmuistoissaan Lappeenrantaan ja mökkeilee Puumalassa.
10 % lappeenrantalainen
Asuimme kaupungin keskustassa, ja kavereiden kanssa seurasimme ratapihalla junia. Se oli lapsille melko vaarallinen ympäristö, mutta kenelläkään aikuisella ei ollut aikaa vahtia meitä. Muistan vieläkin Ukkopekan, Jumbon, Kanan ja monet muut veturit, jotka kiinnostivat meitä. Höyryvetureissa oli jotakin erityistä, toisin kuin myöhemmissä kiitojunissa ja lättähatuissa. Palaan vieläkin lapsuuteeni Oli kerran Lappeenranta -Facebook-ryhmän kuvien ja tarinoiden kautta.
30 % puumalalainen
Tutustuin Puumalaan ja sen asukkaisiin opiskeluaikaisen lenkkikaverini kautta. Suunnittelin hänelle kesämökin, jonka hän lopulta myi minulle. Mökin rakentaja oli sama Nestori, josta Junnu Vainio kertoo. Vaatimaton mökkimme on Pönniönniemessä, jonne tie kulkee useamman saaren kautta ja lossiakin on käytettävä. Saimaannorppiakin siellä näkyy joskus.
60 % kauniaislainen
Sain työpaikan Helsingistä 1977, ja firman tarjoama vuokra-asunto oli Kauniaisissa Raamattuopiston vieressä. Olen asunut täällä siitä lähtien, suurimman osan elämääni. Kauniaisissa on säilynyt pienen kaupungin hyvät puolet kasvusta huolimatta. Sosiaalinen verkosto täällä on tosi tiheä. Täällä ihmiset tuntevat toisensa ja tietävät kuka on kenenkin äiti tai mitä kukin harrastaa. Gallträsk-järvi on jollekin ehkä vain mutalätäkkö, mutta minulle sillä on suuri merkitys. Aloitin lentopalloharrastuksen lähes 30 vuotta sitten. Nykyisin pelaan neljä kertaa viikossa erilaisissa porukoissa.
Jaa tämä artikkeli: