Mervi Holopainen, 27, asuu Topi-kissan kanssa kahden.

Kuinka vantaalainen?

• 06.08.2009 12:38
• kuva Saara Vuorjoki

100 %

Vantaalainen

Olen työskennellyt kohta vuoden koululaisten iltapäiväkerhossa Pyhän Annan lastenkirkolla. Aluksi epäilytti, miten lapset suhtautuisivat minuun, sillä olen lievästi kehitysvammainen. Pienenä minua joskus kiusattiin sen vuoksi pihalla ja koulussa. Tuntuu siltä, että iltapäiväkerhon lapset pitävät minusta. He ovat sanoneet, että teen hyvää ruokaa. Ensimmäisen työpäivän päätyttyä lapset pyysivät, etten lähtisi vielä.

Muutin neljä vuotta sitten Korson keskustaan. Sitä ennen asuin Mikkolassa vanhempieni kanssa. En kaipaa takaisin vanhempien luo asumaan. En myöskään haluaisi asua asuntolassa. Haaveilin pitkään kissan hankkimisesta. Mietin, osaisinko hoitaa sitä. Kaksi vuotta sitten haave toteutui, kun sain äitini siskolta kissan.

Hiekkaharjun nuorisotilassa järjestetään kerran kuukaudessa kehitysvammaisten disko- ja tanssi-iltoja. Käymme siellä poikaystäväni kanssa laulamassa karaokea ja tanssimassa. Olemme seurustelleet neljä vuotta. Välillä olemme puhuneet kihloihin menosta, mutta ei meillä ole sen asian kanssa mikään kiire.