Kuitinmäen koulun kokki Tuija Räsänen siivilöi nestettä pois biojätteeseen menevästä ylijäämäruuasta.

Kuitinmäen koulu Espoosta pyrkii eroon biojätteestä

Jätettä vähennetään muun muassa myymällä ylijäänyttä ruokaa opettajille. Myös oppilaista koostuva ruokaraati pohtii, miten ruokaa ei päätyisi roskiin.

• 01.09.2016 11:40
• Maija Saari
• Jukka Granström

Lukuvuoden alkaessa Kuitinmäen koulu Espoon Olarissa julistautui biojätteettömäksi kouluksi.

"Biojätteen käsittely on kallista, kuten ruokahävikkikin", listaa Espoo Catering -ruokapalveluyhtiön alue-esimies Sirpa Muuri.

Kuitinmäen koulu on yksi Espoo Cateringin 200 toimipaikasta, joita on koulujen lisäksi päiväkodeissa, henkilöstöravintoloissa ja hoivapalveluissa.

Espoo Catering osallistuu nyt jo kolmatta kertaa Kuluttajaliiton järjestämään Hävikkiviikkoon, jonka idea on välittää tietoutta ruokahävikistä ja konsteja sen vähentämiseksi.

Suomessa ruokaa joutuu roskiin vajaat 400 miljoonaa kiloa vuodessa. Kaupan osuus hävikistä on 18 ja ruokapalveluiden 20 prosenttia. Eniten ruokaa menee jätteeksi kotitalouksissa, 120–160 miljoonaa kiloa vuosittain.

Kuitinmäen koulussa myös oppilaat ja opettajat osallistuvat aktiivisesti ruokahävikin minimoimiseen. Pitkälti oppilaista koostuva ruokaraati kokoontuu kahdesta kolmeen kertaan lukukaudessa. Sen tehtävä on kommentoida ruokalistoja muun muassa ekologisuuden ja nuorten ruokailutottumuksien näkökulmista.

Opettajat puolestaan voivat ostaa ruokailutunnilta yli jäävää ruokaa mukaansa. Oppilaat eivät voi ostaa ruokaa mukaansa, sillä heillä ole mahdollisuutta ruoan kylmäsäilytykseen.

Kuitinmäen ylijäämäruoan myynnistä ollaan laajemminkin kiinnostuneita niissä kouluissa, joihin Kuitinmäeltä toimitetaan myös ruoka-annoksia.

"Papinniityn ja Komeetan kouluilla myydään nyt myös hävikkiruokaa ruokailun jälkeen", Sirpa Muuri kertoo.

Espoo Cateringin kehitys hävikittömään suuntaan on alkanut jo ennen hävikkiviikko-kampanjointia.

"Ruokajätteen vähentäminen on ollut pysyvä tavoite jo vuodesta 2009 alkaen. Keittiöt seuraavat valmistus- ja tarjoiluhävikkiä päivittäin ja lisäksi ruokajätteen määrää keskitetysti neljästi vuodessa", kertaa suunnittelija Johanna Andsten Espoo Cateringista.

"Asetamme vuosittain ympäristöohjelmaamme tavoitteen ruokajätteen vähentämisestä ja vuonna 2015 vähensimme ruokajätettä kuusi prosenttia edellisvuodesta."

Johanna Andsten seuraa mielenkiinnolla, kuinka hävikkiruokaa koskeva lakialoite etenee.

Keväällä uutisoitiin lakialoitteesta, joka velvoittaisi yritykset ja julkiset toimijat luovuttamaan myyntiin kelpaamaton, syömäkelpoinen ruoka hyväntekeväisyyteen. Yli 100 kansanedustajaa allekirjoitti aloitteen. Heidän joukossaan on muun muassa espoolainen, sittemmin ulkomaankauppa- ja kehitysministeriksi valittu Kai Mykkänen (kok).

Lakialoitteeseen on haettu mallia Ranskasta. Siellä hyväksyttiin vuonna 2015 lakiesitys, joka velvoittaa suuria supermarketteja lahjoittamaan syötäväksi kelpaava, myymättä jäänyt ruoka hyväntekeväisyyteen tai eläinten rehuksi.

Kuitinmäen koulun apulaisrehtori Katriina Sarparanta osti ison rasian nakkikeittoa hintaan 3,50 euroa ruokailun jälkeen.