Kukin kulttuuri hautaa omalla tavallaan
Iso saattojoukko. Romanihautajaisia vietetään usein satojen ihmisten voimin, ja vainaja haudataan täyspuisessa arkussa. Viitasaarella haudattiin viime vuonna Ida Florin, jonka pojat kantoivat arkun. Kuva: Waali Mari

Iso saattojoukko. Romanihautajaisia vietetään usein satojen ihmisten voimin, ja vainaja haudataan täyspuisessa arkussa. Viitasaarella haudattiin viime vuonna Ida Florin, jonka pojat kantoivat arkun. Kuva: Waali Mari

Kukin kulttuuri hautaa omalla tavallaan

Millaisia hautajaisia esimerkiksi romanit, juutalaiset ja uskonnottomat pitävät?

Pääkaupunkiseudulla asuu kymmeniä tuhansia ihmisiä, joiden kulttuurinen ja uskonnollinen tausta poikkeaa valtavirran suomalaisuudesta. Kuolemaan ja vainajan hautaamiseen liittyvistä perinteistä halutaan pitää kiinni myös vähemmistöasemassa tai uudessa kotimaassa.

Islamilaiset hautajaiset järjestetään niin pian kuoleman jälkeen kuin mahdollista. Hautajaisrituaali alkaa vainajan pesulla sairaalassa. Tämän jälkeen vainaja kiedotaan rituaalisesti käärinliinoihin ja islamilaisissa maissa haudataankin niissä. Suomessa käytetään useimmiten myös arkkua. Tuhkaus on kielletty.

– Vainaja saatellaan hautausmaalle, missä luetaan hautajaisrukous. Sen jälkeen hänet lasketaan hautaan kyljelleen, kasvot kohti Mekkaa. Hänen puolestaan luetaan pyyntörukouksia ja hauta luodaan umpeen, Suomen islamilaisen hautausmaalautakunnan puheenjohtaja Pia Jardi kertoo.
 

Haudat on suunnattu tarkasti kohti Mekkaa."
- Ylipuutarhuri Pekka Leskinen muslimien hautauspaikasta

 

Helsingissä Honkanummen hautausmaalla on erityisesti muslimeja varten varattu alue korttelissa 76. Ensi vuonna otetaan käyttöön toinen alue.

– Haudat on suunnattu tarkasti kohti Mekkaa ja hautausmaalla pidetään aina muutamaa hautaa valmiiksi avattuna lyhyellä varoitusajalla järjestettäviä hautajaisia varten, sanoo Honkanummen hautausmaan ylipuutarhuri Pekka Leskinen.

Muslimien hautajaisiin saattaa saapua vainajan asemasta riippuen jopa bussilasteittain väkeä. Kukkatervehdyksiä ei yleisesti käytetä.

Tataareilla, Suomen perinteisellä muslimivähemmistöllä, on oma hautausmaansa Lapinlahdessa.

Romanihautajaiset ovat isot

Myös romanit kunnioittavat hautaan siunaamista suurella saattoväellä. Suurin osa Suomen romaneista kuuluu evankelisluterilaiseen kirkkoon, joskin myös helluntailaisia on paljon.

– Romanihautajaiset ovat ennen muuta yhteisöllinen tapahtuma, johon kokoonnutaan jopa satojen henkilöiden joukkona, kiteyttää Helsingin seurakuntayhtymän hautapalvelujen palveluesimies Anneli Saari.

Vainajan arkkuun laiton yhteydessä järjestetään sairaalan kappelissa tilaisuus, jossa lauletaan ja rukoillaan, ja vainaja saatellaan ruumishuoneelle.

Hautajaisia edeltävänä iltana ja yönä järjestetään mahdollisuuksien mukaan valvojaiset, joissa sananmukaisesti valvotaan, lauletaan ja syödään. Hautajaispäivän aamuna kokoonnutaan hautajaistaloon hartauteen ja valokuvaamaan saattojoukko arkun ympärillä. Siunaus tapahtuu joko kappelissa tai haudalla.

Romanit eivät hyväksy tuhkausta vaan heidät haudataan aina täyspuisessa arkussa. Säännöt sanelevat, kenet voidaan haudata kenen päälle ja viereen.

Ortodoksit hautaan kolmantena päivänä kuolemasta

Ortodoksinen hautauspalvelus pyritään järjestämään kolmantena päivänä kuoleman jälkeen. Saattoväelle jaetaan kirkolla tuohuksia, jotka sytytetään palveluksen kuluessa.

Vainaja asetetaan kirkkoon avonaisessa arkussa kasvot alttariin päin ja hänen rinnalleen lasketaan ikoni tai risti. Saattoväki hyvästelee vainajan suutelemalla ikonia, tekemällä ristinmerkin hänen yllään tai seisomalla hetken hiljaa arkun äärellä. Pappi sirottelee hiekkaa vainajan rinnalle ristin muotoon ja omaiset sulkevat arkun.

Yleensä hautaus tapahtuu heti palveluksen jälkeen, vainajan kasvot itään päin. Haudalla lasketaan kukat.

Ortodokseilla on oma hautausmaa Lapinlahdessa. Heitä on myös haudattuna pääkaupunkiseudun muilla hautausmailla. Ortodoksisen haudan tunnistaa puisesta rististä. Hautakiviä ei käytetä.

Juutalaiset sulkeutuvat kotiin suremaan

Juutalaiset hautajaiset alkavat ruumiinpesulla. Vainaja kääritään pellavaliinoihin, ja miesvainajalle puetaan hänen rukousliinansa. Sen jälkeen vainaja asetetaan yksinkertaiseen arkkuun ja hänet haudataan mahdollisimman pian, usein jo päivän tai kahden kuluttua kuolemasta. Haudalle ei tuoda kukkia.

Juutalaiset haudataan juutalaiselle hautausmaalle Hietaniemeen. Hautauksen oikeaoppisesta hoitamisesta huolehtii juutalainen hautausyhdistys Chevra Kadisha.

Kuolemantapauksen jälkeen juutalainen perhe viettää viikon mittaista suruaikaa eli shivaa. He surevat kotona, lukevat päivittäin kaddish-rukouksen ja jättävät normaalit askareet minimiin.

Uskonnottomien hautajaistapoja kehitellään

Uskonnottomien määrän kasvettua on ryhdytty kehittämään tunnustuksettomia hautajaistapoja. Uskonnoton surujuhla järjestetään usein vainajan kotona, puutarhassa tai juhlahuoneistossa. Tilaisuus voi sisältää puhetta, musiikkia, hiljentymistä, sopivien runojen tai muiden tekstien lukua ja muistelua. Vapaa-ajattelijoiden yhdistys järjestää puhujia uskonnottomiin hautajaisiin.

Monet uskonnottomatkin ihmiset haudataan kuitenkin omasta toivomuksestaan kirkollisin menoin. Useimmat päätyvät evankelisluterilaisten seurakuntien hautausmaille. Honkanummen hautausmaalla on myös erityinen tunnustukseton alue.

– Hautapaikkojen kysyntä tunnustuksettomalta alueelta on ollut ennakoitua vähäisempää, toteaa ylipuutarhuri Pekka Leskinen.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: