Yhteistyö isojen markettiketjujen kanssa on tehnyt Reilun kaupan kukasta menestystuotteen. Reilun kaupan sertifikaatti kertoo, että kukkien tuotannossa ei poljeta ihmisoikeuksia tai unohdeta ympäristöarvoja. Kuva: Reilu kauppa/ Mirva Helenius
Kukkakimpun alkuperän jäljillä
Kuinka valita ekologisesti ja eettisesti kestävä kimppu, jos edes kauppias itse ei tiedä mistä kukka on peräisin? Monen kukan alkuperä katoaa alihankintaketjun syövereihin.
Tähän aikaan vuodesta suomalaiset ostavat paljon kukkia. Eikä ihme, tuovathan tulppaanit tai vaikka muhkea nippu ruusuja raikkaan lupauksen tulevasta keväästä, keskelle talven pimeää.
Mutta mistä leikkokukat tulevat ja kuinka ne tuotetaan? Kukkakaupan ruusualtaan vieressä useinkaan lue kukan alkuperämaata. Kotimaista kukkaa ei ole ympäri vuoden tarjolla, eikä sellaisten tuottaminen talvisaikaan täällä pohjoisissa olosuhteissa välttämättä kovin ekologistakaan ole.
Mutta mitä oikein tulee ostettua, kun ostaa nipun kaukaa tuotuja kukkia? Pahimmillaan kukkabisnes on nimittäin oikea eettisten ja ekologisten kysymysten ongelmasumppu.
”Leikkokukkien tuotannossa on valtavia haasteita”, kertoo Suomen Reilun Kaupan yhdistyksen tiedottaja Sanna Räsänen. ”Ne liittyvät muun muassa työntekijöiden käsittämättömän huonoihin työoloihin ja -oikeuksiin sekä kukkafarmien ympäristövaikutuksiin.”
Riistotyötä ja ympäristömyrkkyjä
Suurin osa maailman kukista tuotetaan Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. Suomeen tulevat tuontikukat ovat pääosin itä-Afrikasta.
”Ekologisesti ajatellen onkin järkevää kasvattaa kukkia siellä, missä riittää valoa ja lämpöä ympäri vuoden”, Räsänen toteaa. ”Mutta ongelma on se, että iso osa näistä kukkatuottajista viis veisaa työntekijän oikeuksista tai viljelmien vaikutuksista ympäristöön.”
Suurilla kukkaviljelmillä työskentelevät pääosin köyhät ja kouluttamattomat naiset mitättömän pienellä palkalla.
”On hyvä ymmärtää, kukkatuotannossa on kyse todella suuren luokan kukkateollisuudesta”, Räsänen kertoo. ”Esimerkiksi Afrikassa kukat tuotetaan jättimäisillä farmeilla, joissa on tuhansia työntekijöitä.”
”Työntekijöiden riistäminen on tiloilla arkipäivää. Työpäivät ovat ylipitkiä ja olosuhteet alkeelliset. Monet joutuvat seksuaalisen ahdistelun armoille. Raskaaksi tulevat voidaan potkia töistä noin vain.”
Riistotyön lisäksi farmien ympäristö kärsii. Pahimmillaan kukkalaitos imee ympäristöstään kaiken veden viljelmiensä kasteluun ja jättää jälkeensä kemikaalien tahraamaa maata.
Vinkit hyvän omantunnon kukkakimppuun:
- Kotimainen kukka tukee suomalaista työtä. Tuotannon hiilijalanjälkeä pyritään suitsimaan lämmittämällä kasvitarhoja osin bioenergialla. Esimerkiksi kevään tulppaaneja tuotetaan myös kotimaassa.
- Reilun kaupan sertifikaatin alla myytävien kukkien taustat on selvitetty ja niitä tuottavien farmien toiminta on jatkuvan tarkkailun alla.
- Täysin luomuvaihtoehto on kerätä kimppu lähiympäristöstä. Luonnonkukkakimput ovat ilonamme vain lyhyen kesän ajan, mutta koristeluissa voi hyödyntää myös oksia, havuja, varpuja, kiviä ja käpyjä.
- Kysy kauppiaaltasi kukkien alkuperästä.
Kukan alkuperä katoaa alihankintaketjuun
Suomeen tulevan kukan matka nuppujaan kasvattavasta pensaasta kuluttajan maljakkoon on pitkä. Alihankintaketjujen monipolvisuus kadottaa helposti kukan alkuperän. Kukkakaupan kansainvälinen keskus on Hollanti, jonka kautta myydään jopa yli puolet kaikista leikkokukista. Hollantilaisesta kukkahuutokaupasta tilattujen erien taustoja ei välttämättä tiedä edes kukan myyjä itse.
”Alkuperää voi olla tosi hankala selvittää”, Räsänen miettii. ”Ja veikkaan, ettei tavallinen asiakas taustoja hirveästi kyselekään. Siitä huolimatta, että yleinen kiinnostus tuotteiden taustojen eettisyydestä koko ajan kasvaakin.”
Kukkatuotannon ongelmat ovat olleet pitkään kansainvälisessä syynissä ja eettisesti ja ekologisesti kestäviä kukkia on ollut jo Suomessakin useita vuosia tarjolla.
Avainasemassa on aktiivinen kuluttaja.
”Kun asiakkaat ryhtyvät kyselemään kauppiailta kukkien taustoja, alkavat myös tukut kiinnittää kukkien tuotantoprosesseihin enemmän huomiota. Kukkia ostamalla voi tehdä ison arvovalinnan”, Räsänen kannustaa.
https://www.youtube.com/watch?v=0yBMopfxqjM&feature=youtu.be
Reilu kukka kasvattaa hyvää ympärilleen
Reilun kaupan yhdistyksen sertifioimat kukat ovat varman päälle valinta, jos kimppuun liittyvät eettiset kysymykset alkavat omaatuntoa hiertää.
”Reilun kaupan kukilla on tiukat kriteerit: työntekijöiden kohtelun, oikeuksien ja palkan pitää olla mallillaan ja ympäristötekijät tulee olla hyvin huomioituna.”
Lisäksi Reilun kaupan vaikutukset leviävät yhtä kukkafarmia laajemmalle, koko yhteisön hyväksi.
"Reilun kaupan kukkatiloilla Reilun kaupan lisää ei makseta tilan omistajalle vaan työntekijöille. He saavat keskenään päättää, miten varat käytetään", Räsänen kertoo.
”Farmien lähelle on siten perustettu kouluja ja päiväkoteja sekä terveysasemia, lisäksi työntekijät ovat lahjoittaneet puiden taimia ympäristön metsittämisprojekteihin.”
Markettimyynti teki Reilun kaupan kukasta suositun
Suomalaisten tapa ostaa kukkia on muuttunut viimeisten kymmenen vuoden aikana. Kun aiemmin kukkia ostettiin lähinnä syntymäpäiväsankarille tai hienoon tilaisuuteen, on nykyään tavallista napata mukaan leikkokimppu omaa arkiviikkoa piristämään.
”Tulppaanisesongin aikaan myymme viikossa tuhansia laatikollisia kotimaisia tulppaaninippuja asiakkaille”, kertoo Ruokakeskon ostopäällikkö Liisa Myllylä.
Leikkokukkien kasvaneen suosion yksi selittäjä on edulliset markettikimput, jotka ilmestyivät ruokakauppoihin kymmenisen vuotta sitten.
”Yli puolet kukista ostetaan jo marketeista", kertoo Myllylä.
Ruokakesko on ollut tienraivaaja myös Reilun kaupan kimppujen päätymisestä kuluttajien ostoskoriin.
” Ensimmäiset Reilun kaupan ruusut tulivat valikoimiimme jo vuonna 2006. Sittemmin valikoima on laajentunut ja nyt myymme monia eri kukkalajeja ja sekakimppuja.”
Reilun kaupan kukat löysivät tiensä marketinhyllylle, kun Myllylä alkoi etsiä tulppaanisesongille jatkajaa ruusuista.
”Haimme ensin kotimaista ruusua, mutta hyvin nopeasti tuottajat totesivat, että Suomen olosuhteissa kimpputavararuusun tuottaminen ei ollut kannattavaa”, Myllylä kertaa.
Reilulla kaupalla oli itä-Afrikassa valmis sapluuna tarjolla.
”Meidän oma kriteeristömme vaatii tuotteiden alkuperän tuntemisen. Reilun kaupan sertifikaatti toimii turvana ja takuuna meille siitä, että kaikki tekijät on huomioitu oikealla tavalla.”
|
|
|
Reilun kaupan ruusut tuotetaan itä-Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. Pitkästä kuljetusmatkasta huolimatta niiden hiilijalanjälki jää eurooppalaisia verrokkeja pienemmäksi. Kuva: Sari Saaristo. |
Lue lisää samasta aiheesta:
Onko Reilu kauppa oikeasti reilua?
Espoossa on nyt Reilun kaupan koulu
Vantaa, Helsinki ja Espoo ovat Reilun kaupan kaupunkeja
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Reilu kauppa tavoittelee Ruotsin kahvitaukoennätyksen lyömistä – seurakunnat ovat aktiivisesti mukana reilussa kaupassa
AjankohtaistaMyynti kasvoi Suomessa viime vuonna huimasti, yli 12 prosenttia.