Kaikki Reilun kaupan lähes 800 000 kahvinviljelijää ovat pienviljelijöitä, kuten nicaragualainen Marlene Calavera Castillo.
Reilu kauppa tavoittelee Ruotsin kahvitaukoennätyksen lyömistä – seurakunnat ovat aktiivisesti mukana reilussa kaupassa
Myynti kasvoi Suomessa viime vuonna huimasti, yli 12 prosenttia.
Reilu kauppa juhlii tällä viikolla 20-vuotista taivaltaan Suomessa. Ensimmäiset norsutunnuksella merkityt Reilun kaupan kahvit ja teet tulivat kauppojen valikoimiin vuonna 1999 ja banaanit vuonna 2001. Norsumerkistä siirryttiin kansainväliseen Fairtrade-merkkiin 2003.
Vuonna 2018 Suomessa myytiin Reilun kaupan tuotteita 263 miljoonalla eurolla, ja myynnin arvo kasvoi 12,7 prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Päivittäistavarakaupan yleinen myynnin kehitys oli samaan aikaan 3,4 prosenttia.
Reilun kaupan seurakuntia on jo yli 120. Tänään 27.3. Reilun kaupan messuilla Helsingin Nosturissa julkaistiin uusimmat tulokkaat, Salon ja Tuusulan seurakunnat. Kaikki Vantaan ja Espoon seurakunnat, Kauniaisten suomalainen ja ruotsinkielinen seurakunta sekä valtaosa Helsingin seurakunnista ovat jo hankkineet arvonimen.
– Tämä merkitsee vähintään sitä, että kaikki seurakunnassa tarjottava kahvi ja tee on reilua. Lisäksi seurakunta sitoutuu kertomaan reilun kaupan periaatteista jossain tilaisuudessaan. 9.5. voi esimerkiksi osallistua reilun kaupan kahvitaukoon, jossa tavoitellaan Ruotsin ennätyksen, 350 000 kahvittelijaa, lyömistä, kertoo Reilu kauppa ry:n yhteyspäällikkö Jatta Makkula.
Suomi on reilun kaupan tuotteiden myynnissä maailman kärkimaita väkilukuun suhteutettuna.
– Seurakunnat ovat tukeneet reilua kauppaa Suomessa alusta lähtien, ja se on ollut tärkeä tekijä reilun kaupan menestyksen taustalla, kiittää Makkula.
Myös Espoon, Helsingin, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit ovat reiluja kaupunkeja. Kauniainen otti arvonimen vastaan tänään.
Seurakunnassa on pannu usein kuumana
Pääkaupunkiseudulla seitsemän seurakuntaa ryhtyi reilun kaupan seurakunnaksi jo vuonna 2007, nimittäin Korso, Pakila, Oulunkylä, Munkkiniemi, Olari, Leppävaara ja Espoon tuomiokirkkoseurakunta. Uusimpina mukaan tulivat Helsingin Johannes församling ja Mikaelin seurakunta vuonna 2015.
– Meillä reilun kaupan seurakunnan arvonimi näkyy kahvissa ja teessä. Kahvia kuluu aikamoinen määrä. Meillä on messukahvit joka sunnuntai, ja kirkolla toimii kahvio maanantaista perjantaihin, kertoo Mikaelin seurakunnan pääsuntio Riikka Vainionpää.
– Tänään on keitetty kahvia enemmänkin. Meillä oli laulutilaisuus, jota ennen kahvilla kävi noin 30 henkeä. Yläkertaan vietiin kahvit, ja lisäksi oli yksi parinkymmenen hengen ryhmä.
Vainionpään mukaan kahvit ja teet hankitaan tukusta, mutta jos jotain puuttuu, valikoimaa on helppo täydentää lähikaupassa.
Kahvinviljelijä Diego Guarchaj lannoittaa kahvipensaan tainta. Kaikki lähes 800 000 Reilun kaupan kahvinviljelijää ovat pienviljelijöitä.
Banaaneja, kahvia ja ruusuja
Suomen suosituimmat reilun kaupan tuotteet ovat kahvi, banaani ja leikkokukat. Banaaneja myytiin viime vuonna 12,9 miljoonaa kiloa, ja kasvua oli 9 prosenttia verrattuna vuoteen 2017. Reilua kahvia myytiin 1,8 miljoonaa kiloa (kasvua 16 prosenttia).
Reilun kaupan kukkien myynti pysyi ennallaan: niitä suomalaiset ostivat noin 50 miljoonaa vartta. Suomessa myydyistä ruusuista jo joka kolmas on reilun kaupan ruusu.
Yritysten kiinnostus tuotteen alkuperää kohtaan on kasvanut valtavasti.
– Toiminnanjohtaja Janne Sivonen
Erilaisia reilun kaupan tuotteita on myynnissä yli 1200.
Reilu kauppa ry:n toiminnanjohtaja Janne Sivonen muistuttaa, että 20 vuotta sitten Reilu kauppa oli käynnistämässä keskustelua eettisestä kuluttamisesta.
– Esimerkillään Reilu kauppa on nostanut vastuullisuuden marginaalista valtavirtaan. Yritysten kiinnostus tuotteen alkuperää kohtaan on kasvanut valtavasti, sillä kuluttajat vahtivat tänä päivänä ostamiensa tuotteiden alkuperää huomattavasti hanakammin kuin ennen.
33 järjestöä mukana
Reilu kauppa ry:llä on 33 jäsenjärjestöä, joukossa Kirkon Ulkomaanapu, Suomen Lähetysseura ja Suomen Kristillinen Ylioppilasliitto sekä ammattijärjestöjä, kuten Akava, SAK, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, Teollisuusalojen ammattiliitto TEAM ja Kirkon Alat ry. Jäseniä ovat myös muun muassa Marttaliitto ja Osuustoimintakeskus Pellervo.
Mitä reilu kauppa on?
Reilu kauppa on sertifiointijärjestelmä. Sen tunnetuin kriteeri on, että tuottajille on maksettava myymistään tuotteista vähintään takuuhintaa, joka kattaa kestävän tuotannon kustannukset. Sen lisäksi kehitysmaiden tuottajille maksetaan Reilun kaupan lisää, jonka tuottajat käyttävät joko tuotannon kehittämiseen tai koko yhteisöä hyödyttäviin hankkeisiin kuten terveydenhuoltoon ja koulutukseen.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kahvihävikin torjumisessa kokemus auttaa Rekolan seurakunnan suntioita – ”Kun näemme, minkä verran ihmisiä oikeasti on paikalla, osaamme keittää oikean määrän”
Ajankohtaista”Turhaan keitetty ja pois kaadettu kahvi on paljon suurempaa tuhlausta kuin äkkiseltään ajattelisi”, sanoo Suomen Ympäristökeskuksen erikoistutkija Hannu Savolainen.
