Kulkijat meissä

• 06.08.2009 12:57
• Heli Oksanen Hämeenkylän seurakunnan toimistosihteeri

Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi ja koko sielustasi, koko voimallasi ja koko ymmärrykselläsi, ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.

Luuk. 10:27

Tunnemme Raamatun vertauksen laupiaasta samarialaisesta, joka pelastaa ryöstetyn miehen Jerikon tiellä. Nykyaikaan sovellettuna ohikulkeva pappi voisi olla sellainen, joka puhuu korkealentoisesti, mutta ei välttämättä kohtaa lähimmäistään. Leeviläinen voisi olla juristi tai virkamies, joka evää tarvitsijalta avun vedoten sääntöihin ja pykäliin. Muistamme ehkä, miten aliarvostetussa asemassa samarialaiset tuohon aikaan olivat.

Laupiaan samarialaisen moderni tulkinta on jäänyt elävimmin mieleeni rippikoulunuorten esittämänä versiona. Siinä samarialaisen rooliin valittiin elämän reissussa rähjääntynyt entinen laitapuolenkulkija. Juuri hän, anteeksiannon runsaudensarvesta rikastuneena, nosti hädänalaisen lähimmäisen maasta. Matka jatkui ontuen, toinen toistaan tukien.

Vertauksen kulkijat asuvat meissä jokaisessa. Voimme katsoa kuvitellusta hyvyydestämme alas neuvoja jakaen tai evätä apumme säästääksemme vaivojamme piiloutuen säädösten taakse.

Meille on annettu myös toisenlainen mahdollisuus. Pysähtyminen, läsnäolo ja ihmisen hädän kohtaaminen tässä ja nyt juuri sellaisina kuin olemme. Monin tavoin vajavaisina ja kuitenkin armon läpivalaisemina laupeuden välikappaleina.

Kyky olla armollisesti läsnä itsellemme ja toisillemme on meille annettu lahja. Läsnäolo valmistaa meidät kohtaamaan lähimmäisen, joka annetaan sydämellemme tänään.

 Ensi sunnuntai on 14. sunnuntai helluntaista. Sen aihe on Lähimmäinen. Alttarilla on vihreä liina ja kaksi kynttilää.
Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 112:5–9, Miika 6:6–8, 1. Joh. 4:7–12 ja Luuk. 10:25–37.