Hyötyä opiskelussa. 8-luokkalaiset Evert Odé ja Anni Mälkki kiittelevät uskontokalenterin yleissivistävää vaikutusta.
Kulttuurit huomioidaan uskonnonopetuksessa entistä näkyvämmin
Espoon uskontokalenteria ideoimassa ollut Anuleena Kimanen: "Monikulttuurisuus voisi näkyä kouluissa vieläkin enemmän."
Monikulttuuriseen katsomusaineiden opetukseen satsataan vahvasti pääkaupunkiseudulla. Helsingin opetusvirasto teki yhteistyössä Fokus ry:n ja monien muiden toimijoiden kanssa monikulttuurisen kalenterin verkkoon. Tämän syyslukukauden alussa ilmeni, että myös Espoo on kantanut kortensa kekoon – toistamiseen. Espoon suomenkielinen opetustoimi on jo kahtena vuonna tehnyt koulujen uskontokalenterin. Se esittelee eri uskontojen juhlapäiviä lukuvuoden aikana.
Värikäs juliste esittelee juuri remontoiduin Tapiolan koulun seinältä monikulttuurisia juhlapäiviä, joista moni oppilas ei ole kuullut aikaisemmin.
"Ainakin tuo japanilainen o-bon on outo", hämmästelee uskontokalenteria 8-luokalla opiskeleva Evert Odé.
"Eikä ole tuttu purimkaan", jatkaa myös 8-luokkalainen Anni Mälkki.
Mikä ihmeen o-bon?
O-bon -juhlaa vietetään Japanin eri osissa eri aikaan heinä-elokuun vaihteessa. Sitä juhlitaan esi-isien kunniaksi. Juhla kestää kolme päivää, ja vaikka ne eivät kansallisia lomapäiviä, aikaa tavataan viettää tuolloin paljon perheen kanssa. Juhlaan kuuluu muun muassa Bon Odori -tanssi. Sillä osoitetaan kunnioitusta esi-isille. Juhlat päätetään Toro Nagashi -tapahtumaan, jossa kelluvat lyhdyt symboloivat henkien palaamista omaan maailmaansa.
Purim on puolestaan juutalaisten juhla: Vanhan testamentin Esterin kirja käskee pitää purimina iloisia juhlia ja pitoja, lähettää toisilleen herkkuja ja antaa lahjoja köyhille. Niinpä juutalaiset lähettävät toisilleen leivonnaisia ja lahjoittavat rahaa hyväntekeväisyyteen. Purimina muistellaan Persian juutalaisten pelastumista juonelta, jolla Kserkses-kuninkaan neuvonantaja Haman yritti tuhota juutalaiset.
Evert Odénin ja Anni Mälkin ihmettelemä uskontokalenteri on suunnattu Espoon uskonnonopetuksen työvälineeksi. Siihen on kiteytettynä monien uskontojen ja kulttuurien juhlia. Espoon suomenkielinen opetustoimi järjestää opetusta monissa katsomusaineissa: evankelisluterilaisessa ja ortodoksisessa uskonnossa, elämänkatsomustiedossa, islamissa, katolisessa sekä juutalaisessa uskonnossa ja Krishna-uskonnossa.
Uskontokalenteria ideoimassa ollut Anuleena Kimanen on Espoon katsomusaineiden konsultoiva opettaja. Hän myös opettaa uskontoa Tapiolan koulussa. Kimanen on todella tyytyväinen kalenterista.
"Toivon, että monikulttuurisuus otettaisiin myös käytännön tasolla aiempaa näkyvämmin huomioon kouluissa."
Juliste-formaattiin tehty Espoon uskontokalenteri on vapaasti ladattavissa pdf-muodossa verkosta.
Lue alta kuinka Anuleena Kimanen muun muassa vastaa siihen, miksi uskontokalenterilla on paikkansa yläkoulussa.
Miksi yläkouluun tarvitaan uskontokalenteri?
Espoon katsomusaineiden konsultoiva opettaja Anuleena Kimanen oli mukana ideoimassa monikulttuuriset juhlat huomioivaa uskontokalenteria. Kalenteri tehtiin opetustoimen johdon aloitteesta Espoossa jo toistamiseen.
Miksi koulu tarvitsee uskontokalenterin?
Koska opetusmateriaalissa huomioidaan vaihtelevasti eri kulttuurien uskonnolliset tapahtumat. Esimerkiksi ortodoksien juhlapyhistä on varsin vähän tietoa.
Tuleeko oppilailta palautetta siitä, kuinka eri kulttuurit otetaan uskonnonopetuksessa huomioon?
Jotkut joskus haastavat esimerkiksi, että "miksi vain Raamattua opetetaan."
Kuinka paljon yläkoulussa opetetaan eri uskonnoista verrattuna omaan uskontoon eli useimmilla luterilaisuuteen?
Kolmesta vuodesta yksi on omistettu ei-kristillisille uskonnoille, yksi kristillisille kirjoille ja yksi Raamatulle ja etiikalle.
Mitä periaatteita kalenterin juhlien valinnassa noudatettiin?
Siinä huomioidaan erityisesti ne uskonnot, joissa on päätoimisia opettajia Espoossa. Näitä uskontoja ovat islam, katolilaisuus ja ortodoksisuus.
Voisiko kalenteri jatkossa ottaa eri kulttuurit ja uskonnot huomioon nykyistä laajemmin?
Tähän formaattiin mahtui tämän verran. Fokus ry:n projektissa juhlakalenteri.fi on laajempi katsaus, joka on myös opettajien vapaassa käytössä.
Miksi esimerkiksi japanilainen O-bon-traditio tulisi tietää, kun monet eivät välttämättä tiedä, miksi luterilaisessa kirkossa juhlitaan mikkelinpäivää?
Graafinen ulkoasu vähän rajoitti sitä, kuinka monta juhlaa mahtui mukaan. Kristillisissä juhlissa oli haasteita ilmaista sitä, mitkä ovat kirkkokuntien yhteisiä ja mitkä "omia" juhlia.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
